⭐️ PÄIVÄN SANA ⭐️✝️

[Marie]

Aamen

[Näkymätön Ninni]

Päivän Sana
22.05.26

Muista, Jaakob, sinä minun palvelijani, muista, Israel, että minä olen sinut muovannut, sinä olet minun palvelijani, sinä et minulta unohdu, Israel. Jes. 44.21

Uskaltaisimmeko ajatella, että olemme Kaikkivaltiaan Jumalan luomia, sovittamia, valitsemia, omakseen ottamia ja hänelle syvästi rakkaita? Järjellämme saatamme sanat kuulla ja hyväksyäkin, mutta kuulisimmeko ne nyt myös sydämellämme? Nousisiko ihmettely siitä, että Jumalan käsi on meidät tehnyt?

Kiittäisimmekö Jumalaa Kristuksen sovitustyöstä, joka on poistanut harteiltamme syntiemme taakan? Ylistäisimmekö Herraamme valinnan armosta, jonka olemme saaneet osaksemme? Nousisiko sydämestä hänen kunniansa ylistys kasteen lahjasta, joka säilyy aina matkavaatteenamme?

Muistaisimmeko kiittää uskon lahjasta, siitä, että Isä on ottanut meidät valtakuntaansa? Siitä, että hän ei koskaan unohda meitä, omiin käsiinsä piirtämiään. Olisiko kohtuullista, että kiittäisimme ja ylistäisimme häntä kaikista suurista lahjoista, joita jatkuvasti nautimme?

Teksti on Juha Vähäsarjan hartauskirjasta Joka päivä huolta vailla.
© Juha Vähäsarja & Perussanoma Oy

[Näkymätön Ninni]

Päivän Sana
23.05.26

Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä, ja silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua. Joh. 17.23

Kristityt eivät kuulu sydämeltään maailmaan, eivätkä ole sen kanssa yhtä, mutta Jeesuksen kanssa he sitä ovat. Siksi Jeesus rukoilee kaikkien niiden puolesta, jotka koskaan tulevat ottamaan sanan vastaan. Hän pyytää, että he olisivat yhtä saman ruumiin jäseninä.

Sanan sulautuessa uskovaan elämän virta kulkee Jeesuksesta kristittyyn ja kristitty tulee Jeesuksen kanssa yhdeksi. Tapahtuu, niin kuin kreikankielessä sanotaan, että ”he ovat täydellistyneet yhdeksi”. Mitä lähempänä me olemme Herraamme, sitä voimakkaammin näemme totuuden samalla tavalla.

Yhteys kristittyjen välillä ei tarkoita yhdessä touhuamista sisäisesti erimielisinä, vaan sisäisen yhteyden löytymistä mahdollisimman lähellä Jumalan sanan totuutta. Sillä totuus on yksi, niin kuin evankeliumikin on yksi. Kun kristityt hakeutuvat lähemmäs toisiaan, sen tulee tapahtua lähentymällä Herraa ja hänen sanaansa.

Teksti on Juha Vähäsarjan hartauskirjasta Joka päivä huolta vailla.
© Juha Vähäsarja & Perussanoma Oy

[Näkymätön Ninni]

Päivän Sana
24.05.26

Jätän nyt teidät Jumalan ja hänen armonsa sanan haltuun, sen sanan, jossa on voima rakentaa teitä ja antaa perintöosa kaikkien pyhitettyjen joukossa. Apt. 20.32

Älköön meiltä koskaan kadotko herkkä tunto Jumalan sanan äärellä. Kristityn elämä on elämää kädestä suuhun. Me tarvitsemme jatkuvasti evankeliumin uudelleen omistamista, ehtoollisen leipää ja rukouksen yhteyttä Isäämme. Me tarvitsemme jatkuvaa puhdistautumista Jeesuksen veressä, sillä maailman teitä kulkiessa ei voi välttää kaikenlaisen lian ja saastan tarttumista.

Joka toisin kuvittelee, katsokoon, ettei lankea vielä pahemmin. Maailman hämäryydestä huolimatta kristitty elää kaikissa olosuhteissa Jeesuksen omana nauttien vanhurskautta, iloa ja rauhaa, jolla Pyhä Henki hänet ympäröi. Armosta eläminen tuo vapauden ja levon. Herramme ihmeellisesti rakastaa syntisiä ja viihtyy mahdottomien ihmisten seurassa. Meillä on siksi parasta mahdollista matkaseuraa ja kutsumme samalle matkalle muitakin mahdottomia tapauksia.

Teksti on Juha Vähäsarjan hartauskirjasta Joka päivä huolta vailla.
© Juha Vähäsarja & Perussanoma Oy

[Marie]

Aamen

[Näkymätön Ninni]

Päivän Sana
25.05.26

Kun he kivittivät Stefanosta, tämä rukoili Herraa ja sanoi. Herra Jeesus, ota vastaan minun henkeni. Hän vaipui polvilleen ja huusi kovalla äänellä. Herra, älä vaadi heitä tilille tästä synnistä! Sen sanottuaan hän nukkui pois. Apt. 7.59–60

Ensimmäisenä kristittynä marttyyrina kuollut diakoni Stefanos näki juuri ennen kivittämistään Jumalan kirkkaan valtaistuimen ja Jeesuksen istuvan Isän oikealla puolella. Nähtyään avoimen taivaan ja rakkaan Herransa, hän kykeni näkemään myös vainoojansa oikein. He toimivat vain siten kuin heidän pitikin toimia, kun eivät Kristusta tunteneet.

Kivittämistä seurasi hyväksyen vierestä myös Saul, tuleva apostoli Paavali. Stefanoksen rukoukset kivittäjiensä armahtamisesta ja hänen rakkautensa vihaajiaan kohtaan olivat omalta osaltaan kutsumassa Paavalia oikealle tielle.

Jeesuksen ilmestyessä evankeliumi tavoitti lopulta hänetkin, joka oli kiivaasti vainonnut siunaajaansa. – Sanotaan, että rakkaus kykenee voittamaan maailman. Voittakoon Kristuksen rakkaus meidätkin rakastamaan yhä syvemmin niitä, jotka Isä Jumala tiellemme lähettää. Olkoot he keitä tahansa, missä tahansa.

Teksti on Juha Vähäsarjan hartauskirjasta Joka päivä huolta vailla.
© Juha Vähäsarja & Perussanoma Oy