SINÄ OLET MINUN VAHVA SUOJANI

[Tuija]

Huomenta.
Ihana hiljaisuus ja rauha laskeutunut tänne mökille. Olemme täällä kaksin mieheni ja koiran kanssa. Olen ollut hyvin väsynyt jonkun aikaa niin henkisesti kuin fyysisesti. En ala noita syitä väsymykseen erikseen luetella ja eritellä, niitä meillä jokaisella on jos mistä syystä. En ole enää nuori ja tämän päivän Raamatun luku, Psalmi 71,

Lue lisää:

https://sinettisormus.blogspot.com/2024 ... i.html?m=0

[Tuija]

Viime päivät olen miettinyt joko asetun levolle ja alan hiljentyä näissä teksteissä. Jäädä täysin Jumalan lepoon. Hänen kammioonsa, pois maailman pauloista ... Vain minä ja Suuri Rakastava Jumalani.

Kuinka kauan vielä Jumalani? Kuinka kauan?
Tuo Psalmi 71 on kuin rukoukseni Jumalan, kaikkivaltiaan edessä

[Kulkija]

Hiljentyminen ja vetäytyminen, siihen Jumala kyllä kutsuu❤ mutta myös yhteyteen ja jakamaan. Kuvittelen, että tulee tunne aivan kuin pulppuaisit; jaa lähdevettä eteenpäin janoisille! Ilosta käsin, rauhasta käsin. Tahdon siis sanoa: vapautta sinulle kaikkeen❤ On aina oikein mukava lukea mitä olet saanut nähdä ja oivaltaa joten täällä ainakin toivon kirjoitusten jatkuvan! Rauhaa ja iloa.

[Tuija]

Kiitos. Olet aina ollut niin ihanan ja rakastavan kannustava. Sinä et korota itseäsi, vaan kuljet samalla tasolla muiden kanssa. Olet oikealla paikalla.

[Angelicus]

Jokaiselle meistä on suotu lahjoja, joita saamme lähimmäisillemme jakaa. Tuija, Sinulle on annettu rohkaisemisen armolahja. Kiitos Herralle Sinusta.
Itselleen on kuitenkin hyvä suoda lepoa. Kaunis kesämme hyväilee meitä kaikin tavoin ja kutsuu lepoon. Työelämäaikoihin pidin aina kunnon pitkän loman yhtäsoittoa. Monet pitivät lyhyinä pätkinä, mutta minusta sellainen pätkälomailu ei oikein toiminut. Liian pian piti taas ajatella töihin menemistä.
Mukavatkin jutut alkavat pitkän päälle tuntua työltä. Jeesus meni yksinäiseen paikkaan ja antoi esimerkin. Lomalla oleminen ei tarkoita toisten hylkäämistä. Ainahan me rukoilemme kuitenkin. Rakasta lähimmäistäsi, niinkuin itseäsi: siis toisia ei voi rakastaa, rakastamatta ensin itseään.

[Kulkija]

Angelicus, juuri näin, Tuija rohkaisee jokaista ja niin kauniilla tavalla❤ Kiitos Tuija!

Allekirjoitan myös tauon tärkeyden, on erilaisia aikoja. Lepoa ja sapattia.

[Tuija]

Kiitos viisaista ja rohkaisevista sanoistanne.Angelicus, olet vahva ja kokenut uskossasi, se huokuu sinusta ja sinuun voi luottaa. Eräs sisko vastasi minulle, että on myös kokenut, että häntäkin irtaannutetaan tästä maailmasta ja miettinyt joko on lähdön hetki. Jotain tuon suuntaista myös minulla, kuin kaikki olisi sanottu ja ehkä vähän enempikin.
Ensivuonna pääsen eläkkeelle.. heti alkupuolella. Mutta en ole enää ollut työelämässä. Tämä uskon elämä on ollut se työni jota Herran eteen mielelläni kannan.
Väsymys on kuitenkin käynyt suureksi, en tiedä mitä tehdä? Herra kyllä kuitenkin kannattelee sen verran kuin on tarvis. Kuinka ihana Rakkauden osoitus tuo sydän sormus olikaan tähän aamuun. Pahinta on kun omat " lähimmät " pettää.
Mieheni on kyllä osoittanut rakastavaa suopeuttaan ja hänen uskonsa on ollut hyvässä kasvussa. Hän tukee minua näissä uskon asioissa, mutta tuo jälkipolvi, ei mitään kunnioitusta ... eipä sanat tähän riitä. Kyyneleet sydämessä repii. Ajatus ei tahdo kantaa. Niin moni pyytää rukousta ja olen rukoillut ja vastauksia myös tullut. Mutta nyt?
Ehkä olen itsekin rukouksen tarpeessa?

[Tuija]

Palautin bloggerin blogiini kommentoinnin mutta ilmoitin poistavani jos ei pysy asiallisena. Saa nähdä kuinka kauan kestää..

[Eero]

Herra varjele Tuijaa ja anna virvoitus meille kaikille!

[Angelicus]

Soli Deo Gloria! Pysytään uskollisina, seistään vahvoina muurinaukoissa ja huolehditaan, että varamiehiä ja -naisia löytyy vaihtoaitioissa. Herra sotii meidän puolestamme!

[Tuija]

Amen. Nyt alkaa helpottaa. Nuoret lapsineen poistui kotiin ja kummallista että tämä kesä flunssakin alkoi heti helpottaa. Eli sain ymmärryksen ja sanoin sen ääneenkin, että tämä oli vihollisen julma hyökkäys. Nyt taas linnut on palannut pihapiiriin ja rauha sydämeen.
Kiitos Jeesus ja kiitos teille jotka rukoilitte puolestani.

[Angelicus]

Kyllä sekin olisi ikävää, jos eivät lainkaan kävisi. Sarkasmia löytyy tähänkin saumaaan: lapsukaiset tuovat valoa elämään, varsinkin auton takavalot;) Onneksi ilon puolella saldo kuitenkin. Kaiholla niitä takavaloja katselee sittenkin, vaikka voimat menivätkin passaamiseen...Saamme jättää heidät mielessämme Jeesuksen rakastavan lempeään syliin.

[Tuija]

Niinpä. Ymmärrän tuonkin puolen, vaikka ollaan kuultu haukkuja ja kiroilua ja nyrkkiä nenän edessä.. vielä ei ole osunut. Poikamme ei komenna näitä yhtään, haluaa olla heidän kanssa kaveri linjalla. Me tiedämme että se ei pitemmän päälle riitä, täytyy kantaa myös vastuuta. 3 ADHD poikaa ... lääkeet tauolla lomalla, mikä tietysti oikein mutta ilo siitä on kaukana. Meillä on pelko mitä vielä tuleekaan tapahtumaan? Elämä on liian lennokasta ... eikä ole mitään väliä jos paikat särkyy, se on aina pois vaarin kukkarosta.
Olen rukoillut paljon heidän puolesta.

[Sanna]

No nyt saa levätä ja virkistyä Herrassa

[Eero]

Aamen! On kyllä ikävä lukea tätä, mutta Angelicuksen sarkasmissa ja huumorissa on kyllä sitä jota ilman emme täällä maailmassa myöskään selviäisi.

Oon tainnut joskus aikaisemminkin näitä lukiessa sanoa, että mulle ei olisi lapsuudessa tullut mieleenkään nousta isovanhempiani, saatika sitten omia vanhempia vastaan, he olivat tuki ja turva epävarman tuntuisessa maailmassa ja niin sen kuuluukin olla. Vanhemmat ja vanhemmat ihmiset asettavat rajat.

Muistan, että oma isä piti mulle ennen kouluikää todella kovan kurin, oli ankara, vaikka onkin hyvin ymmärtäväinen ihminen, mutta ankaruuden vastapainona oli myös lempeys ja oikeudenmukaisuus, joka sitten myöhemmin tuotti hedelmää ja on osasyy sille, että osasin sitten turvata Herraan, enkä edes vaikeimpina hetkinä lähtenyt kapinaan Häntä vastaan.

Voisiko tässä olla myös syynä tämän nykyisen maailman liian lepsu ote? Se ei ole hyväksi. Mutta mä oon varma Tuija, että sinun esimerkkisi kääntyy vielä voitoksi, vaikka taisto olisikin nyt kova! Sillä Herra on voittanut!