⭐️ PÄIVÄN SANA ⭐️✝️

[Eero]

Aamen!

[Tuija]

06.12.25

Pyytäkää Herralta sateita, pitkälle kevääseen saakka! Herra nostattaa tuulispäät ja pilvet, hän lähettää sadekuurot. Hän antaa viljan viheriöidä jokaisen pellolla. Sak. 10:1

Kun Herra antaa aidon herätyksen, ei ole epäilystä- kään siitä, onko se ihmisestä vai Jumalasta. Joku herää kirkon kellojen soittoon, toinen eläimen huutoon, kolmas matkalla pilkkaamaan uskovia. Kun Herra herättää, silloin heräävät omattunnot jälleen henkiin. Olisiko pian eletty riittävän pitkä kuiva kausi, jotta Herramme antaisi taas sateittensa laskeutua maamme ylle? Olisiko nautiskeltu uskonnosta ja maailmasta tarpeeksi ja huomattu niiden sietämätön keveys? Antaisiko Herramme hiljaisen sydänten kääntymisen kaiken uskonnollisen ja ihmistekoisen meuhkaamisen tilalle? Armahtaisiko Herramme Jeesus Kristus meitä?

[Eero]

Aamen!

[Marie]

Aamen

[Tuija]

07.12.25

Älkää antako kaikenlaisten vieraiden oppien johtaa itseänne harhaan. Meidän sydämemme tulee vahvistua armosta, ei ruoista, jotka eivät ole ketään hyödyttäneet. Hepr. 13:9

Älä tartu, älä maista, älä kosketa -kristillisyys on aina menestynyt mainiosti. Ihmisen luontainen uskonnollisuus sanoo kaikelle laintäyttämiselle niin mielellään kyllä. Silloin elämä on selkeää ja hallittavissa olevaa ja lain täyttäjä kokee tehneensä osuutensa. Milloin nämä käskyt koskevat ruokia tai juomia, milloin vaatetusta tai käyttäytymistä, milloin hengellistä kieltä tai kulttuuria. Aina ne kuitenkin ovat ihmisen rakentamia ehtoja ja malleja, joita Jumala ei ole koskaan käskenyt rakentaa. Evankeliumin ilosanoma on juuri päinvastainen: Vapauteen Kristus vapautti meidät, älkäämme antako enää sitoa itseämme orjuuden ikeeseen. On pääasia ja kaikin tavoin hyvä, että sydän saa vahvistua armosta, ei käskyjen täyttämisestä.

[Marie]

Aamen

[Tuija]

08.12.25

Tässä on lepopaikka. Sallikaa väsyneiden hengähtää, täällä on lepo ja virvoitus. Mutta he eivät tahtoneet kuulla. Niinpä Herran sana on oleva heille vain tätä: ”Muista aina, muista aina, mieleen paina, mieleen paina hiukan sitä, hiukan tätä!” Ja niin he kulkiessaan kompastuvat ja loukkaantuvat, tarttuvat ansaan, jäävät kiinni. Jes. 28:12–13

Sielu löytää levon kuulemalla ja turvautumalla Jumalan lupauksiin ja luottamalla hänen anteeksiantonsa vakuutukseen. Jumala on valmistanut meille lepopaikan Jeesuksen ristin äärellä. Risti vakuuttaa vakuuttamasta päästyään, että Jeesuksen veri riittää syntiemme sovitukseksi eikä muita töitä tarvita. Jos emme tahdo kuulla evankeliumia, me jäämme tekojemme varaan ja käskyjen täyttämisen kovalle tielle. Sillä tiellä kompastutaan synteihin ja täyttämättömiin ehtoihin, siellä haavoitutaan laista, jäädään sielunvihollisen syytösten alle ja takerrutaan hänen ansoihinsa. – Jospa jo kuulisimme Herramme lempeän kutsun: ”Sallikaa väsyneen levähtää, sillä täällä on lepo ja virvoitus.” Jeesuksen ristin äärellä on sovinto, käskyjen täyttämisen tien päätös. Jumalan syli

[Marie]

Aamen

[Marie]

Aamen

[Ella]

Sanal 4:18
Mutta vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka.

[Eero]

Aamen!

[Tuija]

09.12.25

Sen tähden meidän on tarkoin ja tunnollisesti pidettä- vä mielessämme se, minkä olemme kuulleet, ettemme ajautuisi virran vieminä harhaan. Hepr. 2:1

Kun virran vietäväksi joutuu, on vastaanhangoittelu vaikeaa. Virran voima vie mennessään, jalat irtoavat tukevasta pohjasta ja voi vain toivoa pyörteiden jossain vaiheessa rauhoittuvan. Jos usko perustuu omiin mielihaluihin tai se pyrkii tavoittamaan Jumalan ilman ristiä, ilman evankeliumia Kristuksen sovitustyöstä, on jo otettu askel kohti virran pyörteitä. Jumalan sanan kalliopohja on ainoa turvallinen alusta kristitylle. Sen varoitukset ja nuhteet, lupaukset ja lohduttavat sanat Jeesuksesta, kuten myös esimerkit Jumalan palvelijoiden elämästä, ohjaavat terveeseen ja raittiiseen uskoon. Terve usko ei nojaudu ihmisten omiin luuloihin, vaan Jumalan kirjoitettuun sanaan. Pelastuksemme tähden meitä kehotetaan tarkoin ja tunnollisesti pitämään mielessämme Jumalan sana.

[Marie]

Aamen

[Tuija]

10.12.25

Hän on suojaava varjo, hän on vartijasi, hän ei väisty viereltäsi. Päivällä ei aurinko vahingoita sinua eikä kuunvalo yöllä. Ps. 121:5–6

Usko ei ole näkemistä, vaan luottamista häneen, jota emme voi aistein havaita. Jos silmämme avattaisiin Jumalan todellisuuteen, me häkeltyisimme ja täyttyisimme kiitollisuudella. Herra on meidän vierellämme kuin suojaava varjo. Hän on kuin uskollinen vartija, joka ei salli minkään pahan kohdata. Hänen enkelinsä liikkuvat kuin palvelijat ympärillämme ja estävät meitä loukkaamasta jalkaamme kiveen. Jumalan sana sanoo, ettei hän väisty viereltämme. Jos Jumala sanoo näin, se on varmempaa kuin elämä. Hän on tässä, kaikessa lähellä ja näkee ja tietää kaiken. Meidän ei tarvitse pelätä elämän paahdetta eikä pimeän yön kauhuja. Herra on lähellä, aivan vieressä, kuin suojaava varjo, kuin uskollinen vartija.

[Marie]

Aamen

[Tuija]

11.12.25

Sillä seudulla joutuivat kaikki pelon valtaan, ja näistä tapahtumista puhuttiin laajalti koko Juudean vuoriseudulla. Ne, jotka niistä kuulivat, painoivat kaiken mieleensä ja sanoivat: ”Mikähän tästä lapsesta tulee?” Sillä Herran käsi oli hänen yllään. Luuk. 1:65–66

Herran käsi lepäsi Johannes Kastajan elämän yllä erikoisella tavalla. Hän sai Pyhän Hengen jo äitinsä kohdussa. Hän asui erämaassa karuissa olosuhteissa. Hän julisti parannusta ja Jumalan valtakunnan tuloa henkensä uhalla. Lopulta Johannes vangittiin ja mestattiin yhden tanssin hinnalla. Koko ajan, kaikissa vaiheissa on silti yhtä totta: Jumalan käsi oli hänen yllään. Ei taida Johanneksen elämä istua tämän päivän menestysteologiaan. Niin kuin ei tosin muidenkaan Raamatun henkilöiden. Johannes itse ei ajatellut itsestään suuria, vaan hän osoitti kaikessa Jeesusta. Johannes oli vain huutavan ääni, ei itse huutaja. Hä- nen takanaan on tuo toinen, jolle ääni kuului, jonka vähäisimmäksi kengännauhojen avaajaksikaan hän ei katsonut olevansa sovelias.