Lyhyt kooste Raamatun vanhan ja uuden testamentin kymmenyssäädöksestä.

Jeesus tuli tuomaan ilosanoman.

Tämän asiasisällön puitteissa meidän tulisi nähdä, olivatko Vanhan liiton aikana eri toiminnot ja seremoniat suureksi osaksi symbolisia kuvauksia Jeesuksesta Herrastamme tai ohjeita kutakin aikakautta varten. Mooseksen kirjoja kutsutaan kokonaisuutenaan laiksi. Jeesus sanoi "Eikö teidän laissanne ole kirjoitettuna: 'Minä sanoin: te olette jumalia'? Hän viittasi Psalmien lukuun 82, joten niitäkin sanottiin laiksi.

Näistä eri syistä laki-käsite tulee yleisessä mielessä esille myös tässä kirjoituksessa, joka käsittelee kymmenyssäädöstä.

Sisältöön vaikuttavia tekijöitä

1. Kuvaus Jumalasta

Hes.1:26-28 profeetta näkee pakkosiirtolaisuudessa Jumalan näkyjä ja tässä hän kuvaa Jumalan muotoa: ”Ja valtaistuimen muotoisella istui hahmo, ihmisen näköinen, kohoten korkealle. Ja minä näin ikään kuin hehkuvaa malmia, tulen näköistä…ja sitä ympäröitsi hohde; kuin kaari, joka on pilvessä sadepäivänä, niin oli näöltään sitä ympäröivä hohde. Senkaltainen oli katsoa Herran kirkkauden hahmo.”

Raamatussa käytetään tuli-käsitettä ja miekkaa ilmaisemaan totuutta ja Jumalan sanaa. Jumala on ”kuluttavainen tuli”, joka kuluttaa jumalattomat ja hän sanoo Jer.23:29 ”Eikö minun sanani ole kuin tuli, sanoo Herra”. Jumala on armo ja totuus; usein käytetty ilmaisu raamatussa. Nuo käsitteet yhteensä ovat Rakkaus, Jumalan rakkaus, joka on Kristuksessa Jeesuksessa ilmoitettu.

Vedenpaisumuksen jälkeen hän laittoi kaarensa pilviin iankaikkisen liiton merkiksi, jonka Jumala teki itsensä ja kaikkien elävien olentojen ja maan välillä, 1.Moos.9:12-17. Se annettiin osoittamaan Jumalan armoa. Aina, kun se näkyy pilvissä hän muistaa meitä armolla. Toisin sanoen: meitä muistutetaan hänen armostaan, hän kyllä muistaa. Se on Jumalan merkki hänestä itsestänsä, hänen muotonsakin päällimmäisin piirre. Hänen hahmossaan armo ympäröi totuuden.

Liiton arkku eli arkki sisälsi Jumalan lain, 10 käskyn kivitaulut eli liiton taulut ja arkun päällä oli armoistuin. Armo liitonarkissakin oli siis päällimmäisenä ja totuus sisällä. Kun Jumala lähestyy meitä, hän lähestyy armolla antaakseen sisimpänsä meille eli totuuden, se on rakkaus.

Kristus tuli täyttämään Jumalan armon ja totuuden meidän puolestamme. Jeesus sanoi: ”Minä ja Isä olemme yhtä” ja että ”minkä minä olen kuullut häneltä, sen minä puhun maailman kuulla”, Joh.8:26. Hän täytti kaikessa Isänsä tahdon.

Isä Jumala ja Jeesus Kristus sekä Pyhä Henki ovat yhtä. Liiton arkki on symboli Jumalasta ja Hesekiel kertoo kuvauksen Jumalasta. Jeesus tuli kertomaan Jumalasta sen, mikä Hän sisimmässään on ja hän odottaa, että mekin yhtä olisimme hänen kanssaan.

2. Ennen lakia

Luomisen ja vedenpaisumuksen välillä aikaa kului n. 2000 v. ja sen jälkeen vielä yli 1000 v. Siinain tapahtumiin, jolloin vasta annettiin kyseiset lait, Mooseksen lait. Siihen asti ihmiset elivät sisäisen, luontaisen oikeustajunsa ja rakkauden tai rakkaudettomuuden varassa. Tietoa niiltä ajoilta ei juuri ole.

3. Lain antaminen ja siinä koetteleminen

3.1 Israelin kansan 1. lupautuminen lakiliittoon

Juuri ennen kymmenen käskyn lain antamista Jumala tarjosi Israelilaisille mahdollisuuden sen kokeeseen: pitävätkö he hänen liittonsa (viittaa Jeesukseen) ja sanoi Moosekselle vuorella: ”Sano näin Jaakobin heimolle ja ilmoita israelilaisille: …”Jos te nyt kuulette minun ääntäni ja pidätte minun liittoni, niin te olette minun omaisuuteni ennen kaikkia muita kansoja; sillä koko maa on minun. Ja te olette pappisvaltakunta ja pyhä kansa ”(viittaus Kristukseen).

Ja Mooses kertoi kansalle kaiken. 1.Moos.19:8 ”Niin koko kansa vastasi yhtenä miehenä ja sanoi: ’Kaiken, mitä Herra on puhunut , me teemme’. Ja Mooses vei kansan vastauksen Herralle. Täten he lupautuivat Jumalan liittoon.

Sen jälkeen heidän tuli tehdä symbolisia toimintoja, jotka kuvaavat puhtaan karitsan uhria ja niitä kolmea päivää, ristiltä ylösnousemukseen. Mooses pyhitti kansan ja kolmen päivän aikana heidän tuli puhdistautua ja pestä vaatteensa.

Kolmantena päivänä, varhain aamulla, Herra astuisi alas vuorelle. Kansa eikä Mooses saanut nousta vuorelle, ennen kuin pitkä torven puhallus kuuluu. Muuten he kuolisivat heti. Varhain kolmannen päivän aamuna pasuunan ääni soi ja vahvistui, alkoi jylistä ja salamoida ja vuori vapisi kovasti. Vain Jumalan ääni kuului vuorelta. Ohjeeksi annettiin, ettei ihminen eikä eläin voi koskea tai nousta vuorelle ennen kuin pitkä torven puhallus kuuluu. Kansa oli peloissaan ”ja Mooses kertoi kansalle: ”Älkää peljätkö, sillä Jumala on tullut koettelemaan teitä, että Herran pelko olisi teidän silmäinne edessä (Jeesus Kristus) ja ettette syntiä tekisi”, (saisitte sydämeenne Jeesuksen Hengen) 2.Moos.20:20.

- 2. Moos. 31: 18 ”Siinain vuorella, antoi hän (Jumala) hänelle kaksi laintaulua, kivitaulua, joitten kirjoitus oli Jumalan sormella kirjoitettu.”

Yllä olevan symboliikan selvitys:

Samoin Herramme ilmestymisen päivä luolahaudastaan oli kolmantena päivänä. Myös Jeesuksen ylösnousemuksessa tapahtui suuri maanjäristys ja Herran enkeli astui alas taivaasta, näöltään kuin salama ja hänen vaatteensa olivat valkoiset kuin lumi. Jeesukseen ei voinut koskea (Maria M.), ennen kuin hän oli käynyt Isän tykönä ja sovitus tuli vahvistetuksi.

Vain Jumala oli vuorella ja antoi sanansa eli vain Jeesus tulee antamaan sanansa ja pystyy koskemaan vuoreen, täyttämään liiton sanat ihmisenä ja Israelilaisena sekä Jumalan liiton. Hän on myös Karitsamme.

Vuorelle ei voitu ennen mennä, ennen kuin viimeisen pasuunan ääni oli kuulunut. Samoin käskyjen täydellinen täyttäminenkään ei ole mahdollista ennen kuin viimeinen pasuunan ääni kuuluu eli Jeesuksen tullessa. Epätäydellinen täyttäminen on sama kuin olisi rikottu koko laki, Jaak. 2: 10. 3.

Moos. 26: 46 ” käskyt, säädökset ja lait, jotka Herra asetti itsensä ja israelilaisten välille (viittaa Kristukseen) Siinain vuorella,” 2. Moos. 24: 12 ” kivitaulut ynnä lain ja käskyt, jotka minä olen kirjoittanut heille opetukseksi". Vuoreen, lakiliiton täyttämiseen ja lain kirjainten piirtämiseen ei ihminen voinut koskea, siksi armo onkin Jumalassa päällimmäisenä. Jes. 2: 3 ” Siionista lähtee laki, Jerusalemista Herran sana.” Herran Sana ja laki on Jeesus Kristus, joka lähti Jerusalemista ja Hän täytti sanansa. Hän täyttää Jumalan liiton ja liiton sanat sekä piirtää uuden liiton ihmisen sydämeen itsensä, eli Jumalan täytetyn lain ja sen sisällön ilman kirjaimia, rakkauden lain, Pyhässä Hengessä.

3.2 Toinen lupautuminen

2.Moos.24:3 Mooses tuli vielä kysymään kansalta, haluavatko he todella pitää Jumalan liiton sanat. ”Mooses tuli ja kertoi kansalle kaikki Herran sanat ja kaikki hänen säädöksensä. Niin koko kansa vastasi yhteen ääneen ja sanoi: ’Kaiken, mitä Herra on puhunut, me teemme’.”

3.3 Kolmas lupautuminen

Jae 4,7,8. ”Sitten Mooses kirjoitti kaikki Herran sanat” ja toimitti uhritoimitukset Herralle, ”otti liiton kirjan ja luki sen kansan kuullen. Ja he sanoivat: ”Kaikkea, mitä Herra on puhunut, me noudatamme ja tottelemme. Niin Mooses otti veren ja vihmoi sitä kansan päälle ja sanoi: ’Katso, tämä on sen liiton veri, jonka Herra on tehnyt kanssanne kaikkien näiden sanojen perusteella”. Niiden sanojen perusteella Israelilaiset ja luomakunta tarvitsivat armoa, Karitsan veren, sovituksekseen. Muille kansoille ei kirjoitettu lakiliittoa, eikä heiltä vaadittu lupautumista siihen.

Israelilaiset siis kolminkertaisella vakuutuksella lupautuivat laki-liittoon ja pitämään sen, mutta Mooses seremoniallaan viittasi siihen, että ”sen liiton veri, jonka Herra on tehnyt kanssanne”, tulisi olemaan Jeesus-uhrin veri ja se heidän päällensä vihmottuna, joka tulee antamaan armon epätäydelliselle liiton kansalaiselle.

2. Moos. 15: 25 ” Siellä hän antoi kansalle lain ja oikeuden, ja siellä hän koetteli sitä.”

2. Moos. 16: 4 ” Niin Herra sanoi Moosekselle: "Katso, minä annan sataa teille leipää taivaasta. Ja kansa menköön ja kootkoon kunakin päivänä sen päivän tarpeen. Näin minä koettelen heitä, vaeltavatko he minun lakini mukaan vai eivät.

5. Moos. 8: 2 ” Herra, sinun Jumalasi… koetellaksensa sinua ja tietääksensä, mitä sinun sydämessäsi on: tahdotko noudattaa hänen käskyjänsä vai etkö.”

5. Moos. 13: 3 ” Herra, teidän Jumalanne, ainoastaan koettelee teitä tietääksensä, rakastatteko Herraa, teidän Jumalaanne, kaikesta sydämestänne ja kaikesta sielustanne.”

Katsaus Israelin kansan kymmenyshistoriaan Vanhassa liitossa.

1.Moos.14: 18-20 Melkisedek, Saalemin eli nykyisen Jerusalemin kuningas ja Jumalan Korkeimman pappi, meni voittoisasta sodasta palaavaa Aabrahamia vastaan ja toi leipää ja viiniä, joka on ennustustapahtuma todellisesta leivän ja viinin jakajasta, Jeesuksesta. Silloin Abraham sai myös häneltä siunauksen (kuvaa Jeesuksen kautta tulevaa siunausta), josta kiitollisena hän antoi Melkisedekille kymmenykset kaikesta. 1. Moos. 14: 20.

Myöhemmin kerrotaan Jaakobin tehneen lupauksen Jumalalle nähtyään unen Beetelissä. Unessa hän sai Jumalalta kaiken sen siunauksen minkä hän Aabrahamille ja Iisakillekin oli luvannut ja antanut. Saatuaan siunauksen Jaakob lupasi antaa kymmenykset kaikesta, mitä Jumala hänelle suo. Jaakob kaipasi koko elämänsä aikana suuresti Jumalan siunausta, jonka tähden hän jopa petti veljensä saadakseen siunauksen.

Kymmenyssäännöt Mooseksen laissa:

Kymmenysten antamistavan Jumala halusi ottaa papiston ja yhteiskunnan heikko-osaisten toimeentuloa varten sääntömuotoisena käyttöön Mooseksen kautta.

3.Moos.27. luku kertoo Jumalan antamat ohjeet kansaa varten erilaisista lahjalupauksista Herraa varten. Lopuksi hän sanoo 30. ja 32. jae: ”Kaikki maan kymmenykset, sekä pellon viljasta että puiden hedelmistä, ovat Herran omat, pyhä lahja Herralle”, ”Ja kaikki kymmenykset raavaskarjasta ja pikkukarjasta, joka kymmenes eläin kaikesta, mikä kulkee paimenen sauvan alitse, olkoot pyhä lahja Herralle.”

(Tässä on mielenkiintoinen symboli. Siitä heräsi kuva mielessäni Kristus-paimenen sauvan alitse kulkijoista, joista joka 10. ihmissielu hänen laumastaan on pyhä lahja Herralle. Jokainen, joka kulkee Herran laumassa tai erämaajohdatuksessa hänen sauvansa ali on kuitenkin Herran lauman lammas. Siksi myös joka kymmenes (kymmenyksissä) on pyhä lahja karjaeläimistä, jotka (karjaeläimet) kuvaavat Jumalalle antautuneita ihmisryhmiä juutalaisista sekä kristityistä kansoista. Karjaeläimethän ovat ns. puhtaita eläimiä Mooseksen laissa.)

4.Moos.18:19-32. Herra lupaa kymmenykset Aaronille ja muille ilmestysmajan papeille ja palvelijoille palkaksi heidän palveluksestaan ilmestysmajassa. Heille tuotiin luonnontuotteita. Ne oli määrätty tuotavaksi kymmenyksinä, kymmenesosa kaikesta. Sen he ja heidän perheensä saivat syödä missä tahansa muuallakin kuin ilmestysmajassa. ”Kaikki pyhät annit, joita Israelilaiset antavat Herralle, minä annan sinulle ja sinun pojillesi ja tyttärillesi ikuiseksi oikeudeksi. Se olkoon ikuinen suolaliitto Herran edessä sinulle ja sinun jälkeläisillesi”, sanoi Herra Aaronille.

”Sinulla älköön olko perintöosaa heidän maassansa älköönkä osuutta heidän keskellänsä; minä itse olen sinun osuutesi ja perintöosasi Israelilaisten keskellä.”

Papeilta ja myös leeviläisiltä (jae 24) oli maan viljelys ja karjan hoito kielletty, he eivät saaneet hoitaa maallista työosaa. Jumalalle tuotiin temppeliin lahjat ja kymmenykset, jotka Herra antoi Aaronille ja papeille palkaksi temppelipalveluksesta, koska Herra on itse heidän osuutensa eli palkkansa ja perintöosansa eli Kristus Herra, jota Aaron ja papit kuvasivatkin. (Jeesuksellakaan ei ollut maaosuutta.) Leeviläisten tuli antaa saamistaan kymmenyksistä kymmenykset Aaronille, jae 28. Ylimmäinen pappi oli symboli Kristuksen palvelutehtävästä Jumalan edessä.

5.Moos.12:10-12 ”kun olette menneet Jordanin yli ja asettuneet siihen maahan…viekää siihen paikkaan, jonka Herra, teidän Jumalanne, valitsee nimensä asuinsijaksi, kaikki mitä minä käsken teidän viedä: polttouhrinne ja teurasuhrinne, kymmenyksenne, kättenne anti, niin myös kaikki parhaat lupausuhrinne, jotka te lupaatte Herralle. Ja iloitkaa teidän Herranne, teidän Jumalanne, edessä, sekä te että teidän poikanne ja tyttärenne, palvelijanne ja palvelijattarenne ja leeviläiset, jotka asuvat teidän porttienne sisäpuolella, sillä heillä ei ole osuutta eikä perintöosaa teidän rinnallanne.”

17.-19. jakeet. ”Sinä et saa omien porttiesi sisäpuolella syödä jyviesi, viinisi ja öljysi kymmenyksiä etkä myöskään raavaittesi ja lampaittesi esikoisia…vaan syö niitä Herran, sinun Jumalasi edessä siinä paikassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, valitsee, sekä sinä että sinun poikasi ja tyttäresi, sinun palvelijasi ja palvelijattaresi ja leeviläinen, joka asuu sinun porttiesi sisäpuolella; ja iloitse näin Herran, sinun Jumalasi edessä kaikesta, mitä kätesi on hankkinut. Varo, ettet jätä osattomaksi leeviläistä, niin kauan kuin sinä elät maassasi.” Oman maan ulkopuolella heillä ei temppelipalvelusta ollut.

Jae 21 huomauttaa, ettei ollut ehdotonta mennä siihen paikkaan, jonka Herra valitsee (Herra valitsi Jerusalemin), jos se paikka oli liian kaukana. Silloin sai omien porttien sisällä viettää juhlaa. Vrt. seuraavaan.

1. Kymmenykset oman perheen kesken:

5.Moos.14:22-29. ”Kaikesta kylvösi sadosta, joka kasvaa pellollasi, anna joka vuosi kymmenykset, ja syö ne Herran, sinun Jumalasi edessä, siinä paikassa, jonka hän valitsee nimensä asuinsijaksi: kymmenykset jyvistäsi, viinistäsi ja öljystäsi, niin myös raavaittesi ja lampaittesi esikoiset (symbolisesti tärkeät pääryhmät), että oppisit pelkäämään Herraa, sinun Jumalaasi, kaikkena elinaikanasi.”

”Mutta, jos tie on sinulle liian pitkä, niin ettet voi kantaa kannettavaasi, koska se paikka, jonka Herra, sinun Jumalasi, on valinnut asettaakseen siihen nimensä, on sinulle liian kaukana, - sillä Herra sinun Jumalasi on sinua siunaava – niin muuta se rahaksi, pane raha kääröön, ota käteesi ja mene siihen paikkaan, jonka Herra, sinun Jumalasi, valitsee, ja osta sillä rahalla kaikkea, mitä haluat, joko raavaita tai lampaita, viiniä tai väkijuomaa, kaikkea, mitä mielesi tekee, ja syö siellä Herran, sinun Jumalasi, edessä ja iloitse, sinä ja perheesi.”

(Jumala varoittaa sanassaan usein juoppoudesta. Tämä teksti ei siihen kannusta.) Tekstissä kuitenkin neuvotaan syömään ja iloitsemaan kerran vuodessa perheen kanssa Herran määräämässä paikassa.

2. Kymmenykset leeviläisille ja ns. sosoaalihuoltoon:

| ”Äläkä jätä osattomaksi leeviläistä, joka asuu sinun porttiesi sisäpuolella, sillä

| hänellä ei ole osuutta eikä perintöosaa sinun rinnallasi.”

| ”Joka kolmas vuosi tuo kaikki kymmenykset sinä vuonna saamastasi sadosta ja

| pane ne talteen porttiesi sisäpuolelle. Ja sitten tulkoon leeviläinen, jolla ei ole

| osuutta ja perintöosaa sinun rinnallasi, niin myös muukalainen, orpo ja leski, jotka

| asuvat sinun porttiesi sisäpuolella, ja he syökööt ja tulkoot ravituiksi, että Herra

| sinun Jumalasi siunaisi sinua kaikissa kättesi töissä, joita teet.”

5.Moos.26:12-13 ”Kun kolmantena vuotena, kymmenysten vuotena, olet suorittanut loppuun kaikki kymmenykset saamastasi sadosta ja antanut ne leeviläiselle, muukalaiselle, orvolle ja leskelle, ja he ovat syöneet sinun porttiesi sisäpuolella ja tulleet ravituiksi, niin sano Herran, sinun Jumalasi edessä: ’Minä olen vienyt pois talostani sen, mikä on pyhäkölle pyhitettyä, ja olen antanut sen leeviläiselle ja muukalaiselle, orvolle ja leskelle, aivan sinun käskysi mukaan, jonka olet minulle antanut; en ole rikkonut sinun käskyjäsi enkä niitä unhottanut.” Tämäkin osoittaa ihmisen olevan lain pitämisen kokeessa ja he olivat siksi oikeutetut ansioitumisensa kertomaan Jumalalle.

Tästä käy selvästi ilmi, kuinka joka kolmas vuosi oli kymmenysten vuosi: sisällöltään temppelipalvelijoiden palkka sekä, ns. sosiaalihuolto, joista nykyisin jokainen maksaa jo hyvän osan verotuksensa yhteydessä joka kuukausi.

Ja ne kaksi muuta vuotta (1.) olivat kiitosjuhlia Herrallemme oman perheen kesken, tarkoituksena oppia pelkäämään Herraa, Jumalaamme ja iloitsemaan perheemme kanssa Jumalan hyvyydestä. Tuo juhla piti toteuttaa siinä paikassa, jonka Jumala valitsee nimensä asuinsijaksi.

Nykypäivänä on mahdollista ajatella Jumalan valitseman paikan olevan meille edelleen Jerusalem, koska sen paikan on jo kauan sitten Jumala valinnut nimensä asuinsijaksi. 1.Kun.11:36 ”Jerusalemissa, siinä kaupungissa, jonka minä olen itselleni valinnut, asettaakseni nimeni siihen.” Maalliselta näkökulmalta ajatellen, se paikka on myös ”kaikkien kansojen rukoushuone”, vaikka hengellisesti ajatellen Jumalan lasten sydämet ovat sitä kokonaisuutena.

2.Moos.20:24 Kuitenkin Jumala oli sanonut Moosekselle: ”Joka paikassa, mihin minä säädän nimeni muiston, minä tulen sinun tykösi ja siunaan sinua”. Se kertoo Jumalan valitsevan muitakin paikkoja nimensä muistolle ja sinne tehtiin alttari maasta. Israelin kansalla oli kuitenkin erämaavaellus silloin menossa, kun tämä sanottiin. Me itse kukin voimme olla alttareita Jumalan edessä, jossa palaa Jumalan tuli Jeesuksen, Karitsamme yllä, hänen nimessänsä, joka on meille lahjoitettu ja jota me kannamme.

Kuninkaan maallinen valta ja kymmenykset

1. Kuningas valitaan vallanpitäjäksi

1. Sam. 8: Luvussa kerrotaan, kuinka kaikki Israelin vanhimmat kokoontuivat ja tulivat Samuelin luo ja pyysivät häntä asettamaan heille kuningas jakamaan oikeutta, kuten kaikilla muillakin kansoilla on. Samuel pahastui, mutta Jumala sanoi Samuelille:

(7. jae) ”Kuule kansan ääntä kaikessa, mitä he sinulle sanovat; sillä sinua he eivät ole pitäneet halpana, vaan minut he ovat pitäneet halpana olemaan heidän kuninkaansa.”

Tuomari johtajana olisi ollut edelleen heille paremmin symbolisestikin sopiva siihen asemaan, sanoohan Jeesus Matt.19:28 ”saatte tekin, jotka olette minua seuranneet, …tuomita Israelin kahtatoista sukukuntaa.” Ihminen kuninkaana oli symbolinen loukkaus Jumalan kuninkuutta kohtaan.

Jumala sanoi edelleen: ”Kuule siis heidän ääntänsä. Kuitenkin varoita heitä vakavasti ja ilmoita heille, mitkä oikeudet ovat kuninkaalla, joka on heitä hallitseva”, (9. jae)

Ja Samuel sanoi kansalle: ”Nämä oikeudet ovat kuninkaalla, joka on teitä hallitseva: teidän poikanne hän ottaa ja panee heidät vaunumiehikseen ja ratsumiehikseen… ”(11.jae).

(15. jae)…ja hän ottaa kymmenykset teidän kylvöstänne ja viinitarhojenne sadosta ja antaa ne hoviherroillensa ja palvelijoillensa.” (17-18. jae) ja hän ottaa kymmenykset teidän lampaistanne, ja te tulette hänen palvelijoiksensa. Silloin te huudatte Herraa kuninkaanne tähden, jonka olette itsellenne valinneet, mutta hän ei silloin teitä kuule.”

Kansa ei tahtonut kuulla Samuelin puhetta ”ja Herra sanoi Samuelille: ”Kuule heidän ääntänsä ja aseta heille kuningas” (22. jae).

Tämä oli käännekohta Israelin kansan historiassa ja seuraukset olivat sen mukaiset, mutta heidän oli siis noudatettava kuninkaan vaatimaa rasitetta. Kymmenykset muodostuivat myös rasitukseksi.

2. Kuninkaan valta kansan rasitteena

Pian kansa tuli toteamaan Samuelin kautta sanotut Jumalan sanat todeksi. He katuivat.

Nehemian aikana, suuressa synnintunnustuksessa kaikki tunnustavat syntinsä, etteivät ole noudattaneet Jumalan lakia eivätkä tarkanneet hänen käskyjään ja säädöksiään ja sanovat:

Neh. 9: 37 maamme ”runsas sato tulee niille kuninkaille, jotka sinä meidän syntiemme tähden olet pannut meitä hallitsemaan; he vallitsevat meitä ja meidän karjaamme, niin kuin tahtovat, ja me olemme suuressa ahdistuksessa.”

Tämän johdosta Israelilaisten päämiehet, papit, leeviläiset, ovenvartijat, veisaajat, temppelipalvelijat ja kaikki, jotka olivat eristäytyneet pakanallisista kansoista Jumalan lain puolelle, allekirjoittivat sitoumuksen ja kirjoittivat siihen nimensä ja vannoivat valan, jolla he sitoutuivat noudattamaan Jumalan lakia ja noudattamaan kaikkia Herran käskyjä, oikeuksia ja säädöksiä (Neh. 10. luku).

Siinä lopuksi he lupaavat hoitaa maansa kymmenykset ja ”leeviläiset itse kantavat kymmenykset kaikista kaupungeista, missä meillä on maanviljelystä. Ja papin, Aaronin pojan, tulee olla leeviläisten kanssa, heidän kantaessaan kymmenyksiä, ja leeviläisten tulee viedä kymmenykset kymmenyksistä meidän Jumalamme temppeliin, varastohuoneen kammioihin. Sillä Israelilaisten ja leeviläisten on vietävä anti jyvistä, viinistä ja öljystä näihin kammioihin, joissa pyhäkön kalut ja virkaansa toimittavat papit, ovenvartijat ja veisaajat ovat. Me emme laiminlyö Jumalamme temppeliä”, Neh. 10: 37-39.

Tämä uusi käytäntö osoittaa, kuinka vaikeaa oli kansan toteuttaa kymmenyssäädöstä kuninkaan tuoman rasituksen tähden. Enää ei luotettu kansan haluun itse kantaa kymmenyksensä, vaan leeviläiset ja pappi tulivat yhdessä niitä hakemaan ja kuljettamaan. Tämä oli ihmisten tekemä päätös ja käytännön muutos.

Vielä Neh.12: 44-47 ja 13:4-5 käsittelevät kaupunkien peltomailta kerättäviä kymmenyksiä ja kuinka ne jaetaan: ”veisaajille ja ovenvartijoille heidän osuutensa, heidän jokapäiväiset tarpeensa”, - joka heidän osaltaan tänäkin päivänä usein laiminlyödään, siellä missä edelleen kymmenysten keräämis- ja jakamissääntöä käytetään seurakunnassa.

3. Säädöksien noudattamattomuuden seuraus

Elämä muodostui ahdistavaksi kuninkaan valitsemisen jälkeen, jota Jumala ei olisi heille halunnut. Hän kuitenkin tietää lopun alusta ja näki tarpeelliseksi lain muutoksen Uudessa liitossa. Olihan ihminen siihen mennessä saanut kokeilla ja näyttää Jumalan edessä kylliksi mieleistään omaa tekemistään, täyttämistään ja osaamistaan. Ihmisen tuli nähdä oma heikkoutensa ja tunnustaa se, jotta he näkisivät myös arvokkaaksi todellisen synninsovittajan, Kristus-karitsan, hänen kuolemansa ja ylösnousemuksessa. Ihminen ei voinut täyttää mitään lakia. Jos hän yhtä kohtaa rikkoi, hän oli syypää kaikissa kohdissa (Jaak.2:10).

Kaikki hyvät teot tulevat vain Kristukselta elämässämme sitten kun olemme hänen lähettämänsä Pyhän Hengen anoneet ja saaneet. ”Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja (huomaa) ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa”, (Matt.5:16).

Malakian kirjakin ja kaikki profeetat Daanielin jälkeen, Hooseasta eteenpäin, huipentavat Israelin kansan kanssa tehdyn Vanhan liiton siihen, kuinka Jumala nuhtelee kansaansa kaikkien lain kohtien täyttämättömyydestä ja osoittaa, ettei ihminen pystynyt täyttämään yhtään kohtaa Jumalan laista ja säädöksistä, ei kansa eivätkä papit. Näin Hänen täytyi tehdä, ennen kuin antoi lopulta toteutua ennustukset kansansa kohtalosta: hajottaa heidät pitkiksi ajoiksi muiden kansojen sekaan.

Vielä viimeisimmäksi Hän antoi poikansa muistuttamaan kansaa heidän synneistään, täyttämään heidän puolestaan lain kirjaimen ja sovittamaan kaikkien synnit. Vasta Kristuksen kuolemassa kaikki täyttyi: vanha liitto säännöstöineen ja kirjaimineen sekä symbolit Jeesuksesta, kaiken täyttäjästä. Israelilainen, Jumalan Poika, Ihmisen Poika tuli ja piti Jumalan liiton ja oikeutus pappiskansaksi tuli lunastetuksi ja siihen kuuluminen annetaan kaikille Jeesukseen uskoville.

4. Esimerkkejä Jumalan nuhtelusta

Hoos.8:1 ”Suuhusi pasuuna! Kotkan lailla Herran temppeliä vastaan – sillä he ovat rikkoneet minun liittoni, ovat luopuneet minun laistani!”

Aam.8:2 ”Minun kansani Israel on kypsä saamaan loppunsa: en minä enää mene säästäen sen ohitse.”

Hoos.1:4 ”Ja Herra sanoi hänelle: …minä kostan… ja teen lopun Israelin heimon kuningaskunnasta.”

Kuningaskunta oli Herran kuninkuutta kohtaan symbolisesti väärin ja halventavaa. Herra on ikuisesti kuningas, niin myös tänä päivänä.

Mal.3:7, ”isienne päivistä asti te olette poikenneet minun käskyistäni ettekä noudattaneet niitä”. Hän kuitenkin rakkaudella aina kehotti kansaansa noudattamaan niitä, ”kääntykää minun tyköni, niin minä käännyn teidän tykönne”.

Nyt oli vielä tarpeen muistuttaa kansaa myös kymmenyssäädöksen noudattamisesta ja kuinka suuret siunaukset hän oli varannut alkuperäisen suunnitelmansa täyttäjälle.

”Tuokaa täydet kymmenykset varastohuoneeseen, että minun huoneessani olisi ravintoa (symbolisesti elämän leipää, Jeesuksen elämän sanat sydämissä), ja siten koetelkaa minua, sanoo Herra Sebaot: totisesti minä avaan teille taivaan akkunat ja vuodatan teille siunausta ylenpalttisesti” 3:10. Ja jae 12 ”Ja teidän onneanne kiittävät kaikki pakanat, sillä te tulette olemaan ihasteltu maa, sanoo Herra Sebaot”. Tämä on kuitenkin viittaus heidän tulevaan aikaansa Messiaan valtakunnassa. (Sak.14:)

Suunnitelma

Kansa oli kuitenkin pitänyt halpana Herran kuninkuuden ja olivat ottaneet rasituksekseen kuninkaan. Jumala tiesi maailman jatkavan samalla tavalla ja teki suunnitelman Uudesta liitosta, jossa Herramme on sydämessämme, kuninkaanamme sydämemme valtaistuimella. Herra Jeesus on itse Jumalan sana ja Jumalan laki, lain Henki eli sisältö, rakkaus.

Jer 31:31-34 ”Minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa Uuden liiton, en sellaista liitoa kuin se, …jonka liittoni he ovat rikkoneet, … Vaan tämä on se liitto … Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä (Jeesuksen, jossa on rakkaus); ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani. Silloin ei enää toinen opeta toistansa eikä veli veljeänsä sanoen: ’Tuntekaa Herra’. Sillä he kaikki tuntevat minut pienimmästä suurimpaan, sanoo Herra; sillä minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejänsä.”

Herran tuntemusta vielä julistetaan Israelin kansan keskuudessa. Tämä ennustus tulee toteutumaan täydellisenä sitten, kun Kristus, Herra Kuningas saa Israelin valtakunnan haltuunsa ja hallitsee kaikkia kansoja ”rautaisella valtikalla”, josta Sakarjan kirjan 14. lukukin kertoo. Vasta silloin on Herra Jeesus, rakkauden laki, täydellisesti yhtä kanssamme, Uuden liiton täyttymys sydämissämme, josta edellä Jeremia mainitsee.

Laki verrattuna liiton täyttäjään, Jeesukseen.

Jeesus tuli lakia ja profetioita täyttämään, kuten hän sanoo Matt.5:17. Mutta hän sanoi: ”laki ja profeetat olivat Johannekseen asti; siitä lähtien julistetaan Jumalan valtakuntaa” Luuk.16:16 ja heti perään hän sanoi: ”ennemmin taivas ja maa katoavat, kuin yksikään lain piirto häviää”. Eihän Kristus Jeesus-lakimme mihinkään häviä, mutta ”missä lakia ei ole, siellä ei ole rikkomustakaan” sanoo Paavali Room. 4: 15. Kuitenkin jokainen on itse itsellensä tehnyt lain ja oikeuden mielessään, jonka joko täyttää tai ei. Room. 2: 14 ” Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki.”

Jumala on Henki ja Kristus on yhtä Jumalan Hengessä, ” joka myös on tehnyt meidät kykeneviksi olemaan uuden liiton palvelijoita, ei kirjaimen, vaan Hengen; sillä kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi, 2. Kor. 3:6”. ” Mutta nyt me olemme irti laista ja kuolleet pois siitä, mikä meidät piti vankeina, niin että me palvelemme Jumalaa Hengen uudessa tilassa emmekä kirjaimen vanhassa, Room. 7:6.” Sillä Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siinä on vapaus,” 2. Kor.3: 17.

Uusi liitto Pyhässä Hengessä Jeesukseen

Symboli Jumalasta, liiton arkku, johon ihminen ei voinut koskea, hävisi Israelin kansalta, kansan syntien tähden ja myöhemmin se ei ollut tarpeenkaan, koska todellinen liiton Sana, Kristus Jeesus tuli. Hän antoi myös liiton veren eli armonsa. Hän oli oikea liiton arkku ja siksi symboli ei ollut enää tarpeellinen. (2. Sam.6:2 ”Jumalan arkkia, jonka Herra Sebaot oli ottanut nimiinsä”.) Arkki oli kuvaannollisesti Jeesus Kristus.

Liitonarkin sisällä oli kymmenen käskyn kivitaulut eli liiton laki.

- Laki kuvaa Jumalan oikeudenmukaisuutta ja tahtoa ihmisen suhteen ja sitä liittoa, jonka hän teki Israelilaisten kanssa. Hän teki Mooseksen ja kansan kanssa lakiliiton, koetuksen ihmisille, jonka Hän itse tuli täyttämään Kristuksessa.

Herra Jeesus täytti Isänsä lain ja antoi Israelilaisille ja kaikille ihmisille sen tilalle lain sisällön, oman sisältönsä Joh. 15:10 ” Jos te pidätte minun käskyni, niin te pysytte minun rakkaudessani, niinkuin minä olen pitänyt Isäni käskyt ja pysyn hänen rakkaudessaan. ”

Jeesuksen laki eli Jeesuksen rakkaus kirjoitettiin Pyhän Hengen kautta sydämiin ilman lain kirjaimia. Sen sisältö on: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja … 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'. Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat.". Ne ovat Jeesuksessa täytetyt ja tulevat hänen kauttaan meidän pyhittämisessämme täytetyksi. Se oli Uusi liitto, Hänen veressään vahvistettu ja lain tekojen ja kirjaimen täyttäjä on Jeesus Kristus.

Uusi liitto alkaa ja täyttyy

Paavali tarkoitti, ”missä lakia ei ole…”, Jeesuksen 1: n tulemisen ja kuoleman aiheuttamaa muutosta eli lain kirjaimen täyttämisen häviämistä. Jeesushan tuli täyttämään paitsi ennustukset myös lain kirjaimen, Isänsä lain, liiton sanat, jotka israelilaiset lupasivat täyttää eivätkä voineet. Ainoa israelilainen, joka sen täytti, oli Ihmisen Poika/Jumalan Poika, Jeesus Kristus. Hänen virheetön elämänsä ja kuolemansa päätti vanhan liiton ja alkoi uusi liito. Näin etuoikeus pappisvaltakunnaksi, Kristuksen omaisuuskansaksi, pyhäksi kansaksi, sinetöitiin Israelin puolesta. Kuitenkin se tulee heille tapahtumaan vasta, kun israelilaiset katuvat syntejään ja huutavat Messiasta avukseen ja Kuninkaakseen ja sanovat, kuten Jeesus ennusti: (Matt. 23:39) tästedes te ette näe minua, ennenkuin sanotte: ”Tervetuloa Herran nimeen.” "Siunattu, olkoon hän joka tulee Herran nimeen." - "Baruh ha baa be shem Adonai" on heprealainen sanonta, joka tarkoittaa: "Tervetuloa Herran nimeen."

Silloin Jeesus tulee Jerusalemiin kuninkaaksi ja perustaa 1000-vuotisen Messiaan rauhan valtakunnan, jolloin israelilaiset ovat pappisvaltakunta ja Pyhä maa ja kansa.

Kaikille kansoille ei lakia annettu. Mutta miksi Jeesus tuli syntymään Juudan sukukunnasta. Jumala näki Aabrahamin siemenen olevan parasta ainesta siihen suureen koetukseen, jossa mitattiin ihmisen kykyä täyttää laki, mutta sen kokeen kansa itse valitsi itselleen.

Jeesus sanoi lain olleen Johannekseen asti. Onko sitten Johannes Kastajan jälkeenkin laki olemassa? Ainakin Kristus Jeesus-lakimme eli rakkautemme on, joka täyttää sydäntämme nyt Henkensä kautta. Ristin kuoleman kautta lain kirjain katosi, mutta hänen täyttäessään mielemme, olemme lain Hengelle alamaiset, mutta silti vapaat kirjaimen painolastista. ”Hän on tehnyt meidät kykeneviksi olemaan Uuden liiton palvelijoita, ei kirjaimen vaan Hengen; sillä kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi”, 2.Kor.3:6. Siinä sanotaan myös jatkoksi: ”kuoleman virka, joka oli kirjaimin kaiverrettu kiviin”. Tämän kuoleman viran otti Jeesus kantaakseen kaikkien luotujensa puolesta.

Meille kuoleman sijaan annettiin elämä eli rakkaus, rakkauden laki, jossa on ikuinen elämä ja ne ovat Kristuksessa. ”Elämän hengen laki on vapauttanut minut synnin ja kuoleman laista” Room.8:2 sanoi Paavali.

Kymmenyssäädös ei kivisiin laintauluihinkaan kuulunut, vaan niihin muihin 613 säädökseen, jotka sijoitettiin liiton arkun ulkopuolelle, eikä arkin sydämeen, sisälle. Kuitenkin kaiken, joka kuului liiton arkiin, otti Jeesus Kristus täyttääkseen: sekä käytännössä ja symboleissa olevan. Jeesuksella ei ollut maanviljelystä eikä karjanhoitoa eikä siksi kymmenysvelvoitusta. Siitä ei myöskään mainita, mutta Pietarille Jeesus sanoi temppeliverosta, jota kannettiin temppelin kunnostamista varten, Matt. 17: 26 "Lapset ovat siis vapaat.” 27 Mutta ettemme heitä loukkaisi, niin mene ja heitä onki järveen. Ota sitten ensiksi saamasi kala, ja kun avaat sen suun, löydät hopearahan. Ota se ja anna heille minun puolestani ja omasta puolestasi."

Jeesuksen aika, uusi liito sekä kymmenykset

Katsomme edelleen lakia myös kokonaisuutena.

Herran, syntiemme anteeksiantajan tunteminen ja vastaanottaminen Herraksemme, on meidän ainoa pelastus lain rikkomisistamme, johon lihamme heikkous silti meitä ajaa. Jokaisen on se tunnustettava ja annettava kunnia syntiemme anteeksiantajalle, Kristukselle.

Joh.1:45 Filippus riemuitsi ja sanoi Natanaelille: ”Me olemme löytäneet sen, josta Mooses laissa ja profeetat ovat kirjoittaneet, Jeesuksen”. Natanaelin kohdatessa Jeesuksen, hän sanoi: ”Rabbi, sinä olet Jumalan poika, sinä olet Israelin kuningas”.

Jeesus ei halunnut ihmisten päälle sälyttää taakkoja. Hän myös osoitti, ettei niitä noudattamalla päästy ahtaasta portista, koska kameli emmekä me voi mennä neulansilmän läpi, vain Jumalalle se on mahdollista. Joh.19: 23-26. Ym. esimerkkejä.

Jeesus kuitenkin kehotti vielä noudattamaan Vanhan liiton oppia, koska hän ei ollut vielä kuollut ja ylösnoussut, jolloin Uusi liitto tulisi alkamaan. Hän vielä monissa fariseuksia opettavissa keskusteluissaan viittasi lain pitämiseen ja samalla osoitti, ettei se ollutkaan ihmiselle mahdollista. Vain ottamalla Kristus sydämiin, se onnistuu Hänen tekojensa tähden, jotka Jumala on hyväksynyt ja jotka meille ilmaiseksi annetaan, katsotaan hyväksemme, sekä puhdistetaan sydämemme hänen Hengellään.

1. Temppelipalveluksen muutos:

Kristuksen kuoleman hetkellä uhrijärjestelmä kävi tarpeettomaksi Jumalan edessä, koska se oli symboli, esikuva, todellisesta uhrista, Jeesuksesta. Symbolia oli myös temppelipalvelus, joka ei siinä muodossa ollut enää tarpeellinen. Sen osoitukseksi esirippu kaikkein pyhimmän edessä repesi kahtia ja riisui erottavan väliseinän liiton arkin ja temppelin välistä: eli myös Jumalan itsensä ja pappien väliltä. Koska jokainen Uuden liiton Herran lapsi on myös pappi, meillä on nyt Jumalan luokse vapaa pääsy. 1.Piet.2:5,9; ”Ja rakentukaa …pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja”, ”te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto”. Ilm.1:6; 5:10; 20:6, Nämä kertovat saman myös Israelin kansan tulevaisuudesta.

Meillä on yhteys hänen kanssaan Pyhässä Hengessä, joka suorittaa nyt todellista temppelipalvelusta sydämissämme, joka on myös tämän ajan todellinen temppeli. Jeesus sanoi: ”Hajottakaa maahan tämä temppeli niin minä pystytän sen kolmessa päivässä” Joh.2:19. Hän puhui ruumiinsa temppelistä. Kolmen päivän päästä hän nousi kuolleista ja meni ylös taivaaseen ja on siellä Isän vierellä hoitamassa temppelipalvelusta, rukoilemassa puolestamme, vaikka he ovat yhtä. Siellä on todellinen uhrikaritsamme, todellinen sovittajamme ja ylipappimme. Apt.17:24 Paavali sanoo: ”hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsillä tehdyissä temppeleissä, eikä häntä voida ihmiskäsin palvella, ikään kuin hän jotakin tarvitsisi, hän, joka itse antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken.”

Kun hän tulee sydämiimme Henkensä kautta, Hän on Isä ja Poika Pyhässä Hengessä meissä, rakkauden tuli sydämessämme, joka hoitaa temppelipalvelusta. Pyhä Henki rukoilee, Kristus rukoilee ja ovat yhtä Isän kanssa ja samaan aikaan kaikkialla. Ruumiimme on Pyhän Hengen temppeli, muuta temppeliä ei katsottu enää tässä ajassa tarpeelliseksi. Vain yhteys toisten Kristuksen lasten kanssa on perheyhteytemme ja meille virvoittavaa ja tukea antavaa. Kristittyjen yhteys on arvokas myös toiminnallisesti ilman pakotteita ja rasitusta kenellekään. Kaikki on tapahtuva uskosta, rakkaudesta ja Jumalan johdatuksesta.

2. Jeesuksen suhtautuminen rahaan ja kymmenyksiin

2.1 Rahakukkaro

Luuk.10:3-4 Tässä Jeesus ei sanonut, tulkaa ja kuulkaa, vaan: ”Menkää; katso, minä lähetän teidät niin kuin lampaat susien keskelle. Älkää ottako mukaanne rahakukkaroa, älkääkä laukkua, älkää kenkiä…”

(Luuk.22:35-37), myöhemmin hän kysyi: ”Kun minä lähetin teidät ilman rahakukkaroa ja laukkua ja kenkiä, puuttuiko teiltä mitään?” He vastasivat: ”Ei mitään”.

Mutta silloin he olivat ehtoolliselta lähdössä Getsemaneen ja Jeesuksen uhraamisen aika lähestyi. Jeesus tiesi sen ja myös millaiseksi maailma on menevä tulevaisuudessa. Siksi hän sanoi opetuslapsillensa heti edellisen keskustelun perään: ”mutta nyt, jolla on kukkaro, ottakoon sen mukaansa; niin myös laukun. Ja jolla ei ole, myyköön vaippansa ja ostakoon miekan. Jeesus näki, että kaikki tuo varustus tuli olemaan tarpeellista. Siksi hän tähän lisäsi: ”minusta pitää käymän toteen tämän ’Ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon’. Sillä se, mikä minusta on sanottu, on täyttynyt.”

Jeesus sanoi nyt päinvastoin, kuin toimintansa aikana. Hän käski ottaa rahakukkaron mukaan ja jopa nuo muutkin, viitaten pahantekijäin joukkoon kuulumisesta.

Jeesus tiesi sekä ihmisten rahan tarpeen että rahanahneuden. Hän näki sen Juudas Iskariotistakin, joka oli hänen opetuslapsijoukkonsa rahakukkaron hoitajana, että hän otti itselleen, varasti yhteisestä rahakukkarosta, mitä siihen oli pantu, Joh.12:6.

2.2 Oikea mammona

Luuk.16:11-15 Tämän luvun alussa Jeesus vertaa Israelin kansaa huoneenhaltijaan, jolle rikas mies sanoi: ”Tee tili huoneenhallituksestasi; sillä sinä et saa enää minun huonettani hallita ”. Jeesus sanoi vertauksessaan vääräksi mammonaksi rahaa. ”Jos siis ette ole olleet uskolliset väärässä mammonassa, kuka teille uskoo sitä mikä oikeata on?” Se oikea, mitä Jumala antaa, ovat armolahjat. ”Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa.” ”Tämän kaiken kuulivat fariseukset, jotka olivat rahanahneita, ja he ivasivat häntä. Ja hän sanoi heille: ”Te juuri olette ne, jotka teette itsenne vanhurskaiksi ihmisten edessä, mutta Jumala tuntee teidän sydämenne; sillä mikä ihmisten kesken on korkeata, se on Jumalan edessä kauhistus.”

Mark.11:15-17 Jeesus meni temppeliin ja kaatoi rahanvaihtajien pöydät ja ajoi myyjät ja ostajat ulos. Hän osoitti, ettei raha ja kauppa sopinut Jumalan huoneeseen. ”Minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi? Mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan.” Todellisesti rukoushuone on kaikkien sydämissä. Niihin Jumala antaa lahjansa, Pyhän Henkensä.

2.3 Rahalla, leivisköillä asioiminen

Matt.25. luku kertoo Jeesuksen opetuksen leivisköiden hoidosta. Hän jakoi rahan tai rahoja kullekin ja odotti niillä asioitavan. Rahat olisi pitänyt viedä rahanvaihtajille, jotta Herra olisi saanut omansa korkoineen. Se, joka niin teki, sai palkan, leiviskän kätkijä heitettiin kelvottomana ulos pimeyteen. ”Sillä jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.”

Rahalla voimme asioida Jumalan valtakunnan työn hyväksi sekä lahjoilla, joita kukin on saanut.

2.4 Rahan arvo Jeesuksen hyväksi ja Jeesuksesta

Matt.26:11 ”Köyhät teillä on aina keskuudessanne, mutta minua teillä ei ole aina”, oli Jeesuksen suhtautuminen kalliin öljyn ostamiseen, jonka eräs nainen osti ja vuodatti sen hänen jaloilleen. Tästä teosta rahanahne Juudas Iskariot suuttui, koska Jeesus hyväksyi naisen uhrauksen itselleen. Hän meni ja kavalsi Jeesuksen. Juudas ei tajunnut naisen teon kaunista symbolista merkitystä ja sitä, että kaikki on Herran omaa. Symboliikka on vaikeasti ymmärrettävissä varsinkin niille, joille Jumalan kieli on outo. Juudas sai Jeesuksen kavaltamisesta rahaa ja heitti ne kohta takaisin temppelin lattialle, jolla papit ostivat muukalaisten hautausmaan, koska veren hintaa ei voitu panna temppelirahastoon.

2.5 Temppelivero

Temppelirahasto oli ihmisten tekemä toiminta ylläpitää rakennuksia, rakensihan Salomo mahtavan temppelin Herralle ja sen tiloja tuli korjata ja huoltaa. Ovenvartijat kokosivat kansalta rahat temppelin ylläpitämiseen, 2.Kun.22:4-7.

Temppeliveron kantajat kerran sanoivat: ”Eikö teidän opettajanne maksa temppeliveroa?” Jeesus sanoi Pietarille: ”Keiltä maan kuninkaat ottavat tullia tai veroa? Lapsiltaanko vai vierailta?” Ja kun hän vastasi: ”Vierailta”, sanoi Jeesus hänelle: ”Lapset ovat siis vapaat. Mutta ettemme heitä loukkaisi, niin mene ja heitä onki järveen. Ota sitten ensiksi saamasi kala, ja kun avaat sen suun, löydät hopearahan. Ota se ja anna heille minun puolestani ja omasta puolestasi.” Jeesuksen mielestä lapset olivat vapaat temppeliveroista. Olihan temppeli kohta jäävä hyljätyksi. Hyvät toimet ovat hyvä asia, mutta eivät pakotteena.

2.6 Raha kuuluu tähän maailmaan, ihminen Jumalan valtakuntaan

Matt.22:15-22 Erään kerran fariseukset taas yrittivät saada Jeesusta sanoissaan erehtymään ja kysyivät onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei? Jeesus sanoi: ”Miksi kiusaatte minua te ulkokullatut? Näyttäkää minulle veroraha”. Niin he toivat hänelle denarin. Hän sanoi heille: ’Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?’ He vastasivat: ’keisarin’. Silloin hän sanoi heille: ”Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on ja Jumalalle, mikä Jumalan on”. Tämän kuultuaan he vain ihmettelivät ja menivät pois. – Missä sitten on Jumalan kuva? - Ihmisessä tietysti. 1. Moos.1:26 ” Ja Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen kuvaksemme, …”. Jeesuksen omissa on myös päällekirjoitus Pyhässä Hengessä kirjoitettuna, meissä on Pyhän Hengen sinetti. Ilm. 14: 1 ” joiden otsaan oli kirjoitettu hänen nimensä ja hänen Isänsä nimi.” Ihmisen kuuluu antaa itsensä Jumalalle. Tätähän Jeesus opetti kaiken aikaa. Sehän on se uusi valtakunta, Jumalan valtakunta, johon Jeesuksen piti tuleman, Pyhässä Hengessään, joka on Jumalan ja jonka hän lupasi lähettää omilleen. Fariseukset luulivat hänen tavoittelevan maallista valtakuntaa.

2.7 Kymmenysten antaminen omien tekojen todiste Jumalalle

Luuk.18:9-14 Jeesus puhui vielä muutamille, jotka luottivat itseensä, luullen olevansa vanhurskaita, ja ylenkatsoivat muita, tämän vertauksen: Fariseus seisoi ja rukoili: ’Jumala minä kiitän sinua, etten minä ole niin kuin muut ihmiset, riistäjät, …enkä myöskään niin kuin tuo publikaani. Minä paastoan kahdesti viikossa; minä annan kymmenykset kaikista tuloistani.’ ... Mutta publikaani seisoi taaempana… ja sanoi: ’Jumala, ole minulle syntiselle armollinen.’ Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskaampana kuin se toinen.

Jumala oli antanut oikeuden sanoa hänen edessään: ” niin sano Herran, Jumalasi, edessä: 'Minä olen vienyt pois talostani sen, mikä on pyhäkölle pyhitettyä, ja olen antanut sen leeviläiselle ja muukalaiselle, orvolle ja leskelle, aivan sinun käskysi mukaan, jonka olet minulle antanut; en ole rikkonut sinun käskyjäsi enkä niitä unhottanut” 5. Moos. 26: 13.

Näin fariseus teki, mutta hän vertasi itseään publikaaniin ja muihin ihmisiin omahyväisesti, joka ei ollut Jumalan mieleen vanhan liiton aikanakaan.

2.8 Jeesuksen 7 ”voi teitä” -huudahdusta fariseuksille ja kirjanoppineille

Matt.23:13-38 Jeesus puhuu kirjanoppineille ja fariseuksille 7 ”voi teitä” huutoa: (4.) ”Voi teitä kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te annatte kymmenykset mintuista ja tilleistä ja kuminoista, mutta jätätte sikseen sen, mikä laissa on tärkeintä: oikeuden ja laupeuden ja uskollisuuden! Näitä tulisi noudattaa eikä noitakaan sikseen jättää (vanhan liiton aikana). Te sokeat taluttajat, jotka siivilöitte hyttysen, mutta nielette kamelin!”

Luuk.11:42 käsittelee samaa tapahtumaa: ”Mutta voi teitä te fariseukset, kun te annatte kymmenykset mintuista ja ruuduista ja kaikenlaisista vihanneksista, mutta sivuutatte oikeuden ja Jumalan rakkauden! Näitä olisi pitänyt noudattaa eikä noitakaan laiminlyödä”.

Tässä Jeesus viittaa kyseisen ajan käyttämään Mooseksen lakiin, joka tuli päättymään hänen kuolemansa päivänä, jolloin hänen huoneensa tulisi jäämään hyljätyksi. Kirjoittaja käyttää tässä muotoa ”olisi pitänyt”, menneessä aikamuodossa, viitaten Israelin kansan Vanhaan liittoon, joka vielä Jeesuksen aikoihin niitä tapoja ainakin osittain noudatti.

Heti tämän keskustelun jatkoksi Jeesus sanoi fariseuksille, (46. jae): ”Voi teitäkin, te lainoppineet, kun te sälytätte ihmisten päälle vaikeasti kannettavia taakkoja, ettekä itse sormellannekaan koske niihin taakkoihin!”

Tätä hän ei olisi sanonut tuossa yhteydessä viittaamatta kymmenyksiin. Tämän opetuksen Jeesus ainoastaan mainitsi kymmenyksistä, jotka kuuluivat niihin 613 käskyyn Mooseksen laissa. Siinä nuo kaikki kolme, oikeus, laupeus ja uskollisuus kuuluivat kymmenyksien hoidon sisältöön, kuten mihin tahansa elämässä.

Näiden ”voi teitä” -huutojen lopuksi Jeesus sanoi: ”Jerusalem, Jerusalem, sinä joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niin kuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet. Katso, ’teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi’.

Sen seurauksena tuli myös lain muutos ja Uusi liitto, joka tehtiin kaikkien kansojen kanssa. Kun Jumala puhui liitoista, hän aina sanoi ”minun liittoni” tai ”liittoni”. Vain Jumala tekee ja pitää liitot. Pakanat kuuluvat Aabrahamin kanssa tehtyyn ”lupaukseen liittoon”, tulemme siunatuiksi hänen kauttaan ja armon liittoon, joka kaikkien elävien olentojen kanssa tehtiin. Sen merkiksi Jumala antoi armon lupauksen merkin, sateenkaaren pilviin Jumalan omasta kuvasta. Pietarille annettiin tästä vahvistus näyssä, jossa Jumala osoitti kaikkien kansojen tulleen puhdistetuiksi. Israelin kansa ei silti koskaan lakkaa olemasta erityinen kansa Jumalan liitossa. Jeesus on sen vahvistanut israelilaisena pitämällä Jumalan lain ja liiton.

2.9 Kymmenykset leskille, orvoille jne.

Mark.12:38-44 Jeesus halusi näyttää opetuslapsilleen, miten tapahtuu leskien huoneiden syöminen, kuinka kirjanoppineet syövät ne.

”Varokaa kirjanoppineita, …, noita, jota syövät leskien huoneet … Ja hän istui vastapäätä uhriarkkua ja katseli … Niin tuli köyhä leski ja pani kaksi ropoa … Ja hän kutsui opetuslapset tykönsä ja sanoi heille: ”Totisesti minä sanon teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin kaikki muut, jotka panivat uhriarkkuun. …tämä pani puutteestaan kaiken, mitä hänellä oli, koko elämisensä.”

Lesken ropo-kertomusta ihannoidaan antamisen esikuvana, muttei se ollut Jeesuksen opetuksen päätarkoitus. Leskien elatuksesta tuli kymmenysjärjestelmän mukaisesti huolehtia, eikä kuormittaa heidän omaatuntoaan erilaisilla maksuvelvoitteilla, vaikka onkin niin, että Jumala pystyy huolehtimaan, vaikka antaisimme aivan kaikki omaisuutemme ja rahamme pois. Jeesus näki, ettei leskiä oltu rehellisesti huomioitu kymmenysten jaon aikana, josta syystä tämä opetus.

3. Keitä kymmenysjärjestelmä koski

Tässä oli kaikki, mitä Jeesus opetti kymmenyksistä. Ei kerrota, maksoiko hän tai opetuslapset niitä. Varmasti ei, koska heillä ei ollut maanviljelystä ja karjahoitoakaan, joita se ainoastaan koski. Se ei koskenut muita elämän alueita, kuten kalastusta eikä rahaa. He avustivat köyhiä, koska siihen on viittauksia heidän rahastonsa käytöstä. Mm. Juudas siitä mainitsi ja Jeesus opetti paljon köyhien avustamisesta. Sitä ei tullut unohtaa Uudessa liitossa, vaikka kymmenysten käyttö loppuisikin, joita ei olisi vanhan järjestyksen mukaan pitänyt ”sikseen jättää”.

Vanhan liiton aikana koko Mooseksen laki oli raskas ies kannettavaksi ja kansa teki sen eteen paljon töitä, osoittaakseen kelvollisuuttaan Jumalalle, mutta he eivät siihen pystyneet.

Siksi Jeesus sanoikin: ”Tulkaa minun tyköni kaikki työtä tekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon, … te löydätte levon sielullenne. Sillä minun ikeeni on sovelias ja minun kuormani on keveä”, Matt.11:28. Meidän ikeemme on kantaa Kristuksen nimeä mukanamme ja sen tunnustamista, sekä julistamista; se on keveä ies, Herramme rakkauden kantamista, Joh.15:10-12.

”Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen”, muuten olet ”velvollinen täyttämään kaiken lain”. Gal.5:1. Kaikesta huomasi, että Jeesus opetti samalla vanhan liiton - ja uudenkin liiton ihmistä.

Uuden liiton ajan opetus kymmenyksistä Uudessa testamentissa.

1. Epävarmuutta alkuseurakunnassa

Kun temppelipalvelus sekä uhritoimitukset loppuivat, oli evankeliumin siemen jo kylvetty laajalle Euraasian alueelle. Evankelioimistoiminta toteutui Jeesuksen ohjeen mukaan, mutta erinäisistä lain noudattamisen kohdista muodostui ristiriitatilanteita, koska oli niitäkin, jotka eivät kaikesta olleet saaneet tai kuulleet Uuden liiton opetusta. Pakanoista kääntyneet eivät tienneet laista mitään, mutta Juudean kansasta kääntyneillä kaikki 613 käskyä ja säädöstä olivat tottumuksesta mielessä aiheuttamassa epävarmuutta siitä, mitkä niistä voisivat olla Uudessa liitossa tarpeettomia.

Apt.15:5-10 Juudeasta tuli muutamia fariseusten lahkosta kääntyneitä, jotka opettivat veljiä ja sanoivat: ”Heidät on ympärileikattava ja heitä on käskettävä noudattamaan Mooseksen lakia. Niin apostolit ja vanhimmat kokoontuivat tutkimaan tätä asiaa. Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: ”Miehet, veljet, … Jumala… teki …sen valinnan, että pakanat... tulisivat uskoon. Ja Jumala … todisti…antaen heille Pyhän Hengen samoin kuin meillekin. … hän puhdisti heidän sydämensä uskolla. Miksi te siis nyt kiusaatte Jumalaa ja tahdotte panna opetuslasten niskaan ikeen, jota eivät meidän isämme emmekä mekään ole jaksaneet kantaa? Me uskomme Herran Jeesuksen armon kautta pelastuvamme, samaan tapaan kuin hekin.”

2. Todistajana ihmistä vastaan

- Arkin ulkopuolelle, sen kylkeen, sijoitettiin koko lakikokoelma, ns. säädökset, Mooseksen kirjat. 5. Moos. 31: 24 ”Ja kun Mooses oli kirjoittanut kirjaan tämän lain sanat, alusta loppuun asti,” 25. ”käski hän leeviläisiä, jotka kantoivat Herran liitonarkkia, sanoen:” 26 "Ottakaa tämä lain kirja ja pankaa se Herran, teidän Jumalanne, liitonarkin sivulle, olemaan siellä todistajana sinua vastaan.” Tämä symbolinen tekokin ennusti ihmiselle lain olevan mahdoton täytettäväksi.

Koko laista tuli raskas taakka kansalle, kaikki 613 säädöstä ja lakia yhteensä. Se sisälsi uhrijärjestelmän ja siveyslain sekä yhteiskuntalain ohjeet ympärileikkauksineen ja syömisineen.

Jeesus Kristus oli todellinen ympärileikkaaja ja se tehtiin nyt Uudessa liitossa sydämiin Pyhällä Hengellä eikä enää lihaan veren vuodatuksella, koska Kristus oli jo tullut ja antanut liiton veren. Vanha ympärileikkaus kuvasi Kristuksen syntyvän ihmiseksi ilman miehen lihan vaikutusta. Jumala huolehti hyvin Aabrahamin siemenestä ja varjeli sen säilymistä tahtonsa mukaisena sukupolvesta toiseen, koska kerran Kristus tulisi siitä syntymään, Pyhän Hengen voimasta. Ympärileikkaus kuvasi Pyhän Hengen työtä ihmisen sydämessä ja lihassa: se oli Jumalan liitto ihmisen lihaan, ”niin minun liittoni on oleva merkitty teidän lihaanne iankaikkiseksi liitoksi”.1. Moos.17:13. Tuleva Messias oli oleva tämä liitto, joka on ihmisen lihaan merkitty iankaikkisesti. Jumala toteutti Jeesuksen syntymän juuri sellaisena, puhtaana Jumalan Hengen ja ihmisen liittona. Se liitto täyttyi ja sen symbolit katosivat.

3. Jumala omistaa kaiken ja antaa sen kenelle tahtoo

Apt.17:24-25 ”Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsillä tehdyissä temppeleissä, eikä häntä voida ihmisten käsillä palvella, ikään kuin hän jotakin tarvitsisi, hän, joka itse antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken.”

Tämän apostolit olivat oppineet Jeesukselta hänen toimintansa aikana ja ymmärsivät tänä aikana sydämemme olevan se oikea temppeli, jossa Pyhä Henki toimittaa temppelipalvelusta. Kaikki sydämet yhteensä ovat ”kaikkien kansojen rukoushuone”. Rukouksella hoidetaan temppelin kunnossa pysyminen eli Kristuksessa pysyminen.

Paavali ymmärsi myös Jeesuksen opetukset evankeliumin julistajan elatuksesta. ”Kun tulette johonkin taloon…syökää ja juokaa, mitä heillä on tarjota, sillä työmies on palkkansa ansainnut”, Luuk10:5,7.

1.Kor.9:10-18 Hän tiesi saavansa palkan tuon ohjeen mukaan, mutta hän sanoi: ”en ole ainoatakaan näistä oikeuksistani hyväkseni käyttänyt”. ”Voi minua, ellen evankeliumia julista!” ”Se, että kun julistan evankeliumia, teen sen ilmaiseksi, niin etten käytä oikeutta, jonka evankeliumi minulle myöntää.” ”Mutta me emme ole käyttäneet tätä oikeutta, vaan kestäneet kaikki, ettemme panisi mitään estettä Kristuksen evankeliumille.”

Hän teki käsillään työtä, eli toimitti teltantekijän ammattiaan. Maailma olisi jo evankelioitu, jos jokainen sanan kuullut olisi vienyt sitä eteenpäin Jeesuksen toivomalla tavalla ja antamallaan esimerkillä. Hänellä ei ollut ”mihin päänsä kallistaa”, ei taloa tai maatilaa. Hän sai sekä ihmisten luona ruokansa että ruokki ihmisiä, tuhansia ihmisiä, jos oli tarpeen.

4. Nykyisen evankelisen toiminnan järjestelmät

Nykypäivänä papit eivät kulje paikasta toiseen Jeesuksen -, vaan osittain Paavalin antaman esimerkin perusteella. Paavali teki käsillään teltantekijänä elantoaan ja saarnasi ilmaiseksi. Nykyisin saadaan palkka saarnaamisesta. Koko järjestelmä on muuttunut. Monet suuret kirkkokunnat keräävät veroja, maksavat palkan myös muille ns. ”leeviläisille”, mutta ne, jotka vielä pitäytyvät ikivanhaan säädökseen eivät kuitenkaan anna kymmenyksistään ns. leeviläisille, soittajille, laulajille, ovenvartijoille ym. palvelijoille heidän palkkaansa. Nämä palkattomat ”leeviläiset” todellisesti noudattavat Uuden liiton seurakuntajärjestelmää, jossa toimeentulo jätettiin uskon varaan.

Hebr.13:15-16 ”Uhratkaamme siis hänen kauttansa Jumalalle joka aika kiitosuhria, se on: niiden huulten hedelmää, jotka hänen nimeänsä ylistävät. Mutta älkää unohtako tehdä hyvää ja jakaa omastanne, sillä sen kaltaisiin uhreihin Jumala mielistyy.” Ja vielä: ”Olkaa kuuliaiset johtajillenne…(Paavali sanoi) rukoilkaa meidän edestämme.”

5. Uuden lain periaatteella

Uusi liitto oli perustettu uuden käskyn varaan, joka toteutuu Pyhän Hengen johdolla, Joh.13:34-35. ”Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niin kuin minä olen teitä rakastanut – että tekin niin rakastatte toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.” Tämä oli toiminnallinen perusta.

Apt.1:8 Luukas kertoo Jeesuksen sanat: ”kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani…aina maan ääriin saakka”. Hän ei sanonut, että saatte rahaa.

Kun Elämän Hengen laki meissä asuu, se luonnostaan pyrkii meissä rakkauteen sanoin ja teoin. Room.8:2 ”Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista”, (4.jae) ”että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen”. ”Täytettäisiin meissä” tarkoittaa juuri Jeesuksen Hengen toiminta.

6. Paavali todistaa omalla toiminnallaan, ettei kymmenyssäädös ollut enää käytössä.

Apt.15:20 Paavali jatkoi Juudean miesten ja vanhinten neuvomista pakanuudesta kääntyneiden ohjaamiseksi: ”heille kirjoitettakoon, että heidän pitää karttaman epäjumalien saastuttamaa ja haureutta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, sekä verta”.

(28 jae) ”Sillä Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän päällenne ole pantava enempää kuormaa kuin nämä välttämättömät.”

Edelleen Paavali sanoo Apt.20:35 ”Kaikessa minä olen osoittanut teille, että näin työtä tehden tulee huolehtia heikoista ja muistaa nämä Herran Jeesuksen sanat, jotka hän itse sanoi: ’Autuaampi on antaa kuin ottaa’.”

Uskoon tulleet juutalaiset kertoivat Paavalille, kuinka lainkiivailijoille on kerrottu sinun opettavan ”kaikkia pakanoiden seassa olevia juutalaisia luopumaan Mooseksesta ja kiellät heitä ympärileikkaamasta lapsiaan ja vaeltamasta säädettyjen tapojen mukaan”, Apt.21:21.

Room.4:14 Paavali sanoo: ”Sillä jos ne, jotka pitäytyvät lakiin, ovat perillisiä, niin usko on tyhjäksi tehty ja lupaus käynyt mitättömäksi. Sillä laki saa aikaan vihaa; mutta missä lakia ei ole, siellä ei ole rikkomustakaan.”

Kol.2:8,14-17 ”Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen. Hän ”pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin.”

- Se laki mikä on sydämessä, se tuomitsee ihmisen:

Room.2:12-15 ”Sillä kaikki, jotka ilman lakia ovat syntiä tehneet, ne ilman lakia hukkuvat, ja kaikki, jotka lain alaisina ovat syntiä tehneet, ne lain mukaan tuomitaan; Sillä ei lain kuulijat ole vanhurskaita Jumalan edessä vaan lain noudattajat vanhurskautetaan. Sillä, kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii, niin he, … ovat itse itsellensä laki ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä”.

Joh.5:45 ”Älkää luulko, että minä olen syyttävä teitä Isän tykönä; teillä on syyttäjänne Mooses, johon te panette toivonne.”

Joh.12:48 ”Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä.”

- Pakanat siis ovat viimeisellä tuomiolla itse itsellensä laki.

- Lakiin pitäytyvillä on tuomitsijana Mooses.

- Joka on kuullut Kristuksen sanan ja sen hylkää, hänet tuomitsee se Sana.

Paavali korostaa kirjeissään vain ilmaista evankeliumityötä ja pyytää olemaan hänen seuraajiaan. Siinä Paavali noudatti Jeesuksen oppia.

1.Tess.3:6-13 ”Tiedättehän itse kuinka meidän jälkiä on seurattava…emme ilmaiseksi syöneet kenenkään leipää, vaan työssä ja vaivassa me ahkeroitsimme yöt ja päivät, ettemme olisi kenellekään teistä rasitukseksi; ei niin, ettei meillä olisi siihen valtaa, vaan me tahdomme olla teille esikuvaksi, että te kulkisitte meidän jälkiämme.” Hän puhuu tästä asiasta laajasti.

7. Heprealaiskirjeen sanoma kymmenyksistä

Hebr. 7. luku Melkisedek, Saalemin (eli Jerusalemin) esi-israelilainen kuningas oli Jumalan, Korkeimman pappi. Hän meni Aabrahamia vastaan, tämän palatessaan kuninkaita voittamasta ja oli saanut haetuksi sotasaaliit, Lootin ja muun väen pois ryöstäjiltä.

Hebrean kielessä Melkisedek tarkoittaa Vanhurskauden kuningas.

Siksi kirjoittaja sanoo hänestä: ”joka on Jumalan Poikaan verrattava” hahmo. Hänellä ei ole isää eikä äitiä kirjoittajan tiedon mukaan (tarkoittaa: ei sukuluetteloa). Hän siunasi Aabrahamin ja mikä merkittävin Jeesukseen verrattava teko, että hän toi leipää ja viiniä. Tästä teosta kiitollisena Aabraham antoi voittosaaliistaan Melkisedekille kymmenykset kaikesta.

Tärkein syy Hebrealaiskirjeen kirjoittajalla oli verrata Melkisedekin ja Jeesuksen yhtäläisyyttä ja puhua vanhan liiton kymmenyskäytännöstä ja verrata Leevin poikien pappeuden kymmenysoikeutta Melkisedekiin, joka otti kymmenykset, vaikka hänen sukuaan ei johdeta heistä. Melkisedekille Aabraham antoi vapaaehtoisesti kiitoksensa kymmenyksinä. Vasta leeviläisyydessä se oli sääntö.

Apostolien ajan tavallisen juutalaisen kansan keskuudessa jatkui varmasti sama leeviläinen perinne, mutta Jumalan on kaikki kymmenykset samoin kuin kaikki muukin maailmassa.

Jeesus ei pannut päällemme kymmenyskuormaa eikä muutakaan kuormaa, niin ei myöskään tehneet apostolit. Sitä ei tarkoita Hebrealaiskirjeen tämäkään luku, vaan päinvastoin osoittaa, että se kuorma otettiin pois.

Koska leeviläiset eivät osanneet jakaa kymmenyksiä tasaisesti, niin että lesket, orvot ja muukalaiset tulisivat ravituiksi, kuten Jeesus osoitti, otettiin se toiminta seurakunnalta pois ja jätettiin vapaaehtoisuuden, rakkauden varaan.

Meidän odotetaan osoittavan rakkautta Jumalan lapsille ym. ja auttavan etenkin puutteessa olevia veljiämme ja sisariamme. Jeesus sanoi: ”kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle”,(Matt.25:40).

”Jos siis täydellisyys olisi saavutettu leeviläisen pappeuden kautta, sillä tähän on kansa laissa sidottu (eli kymmenyksiin myös), miksi sitten oli tarpeen, että nousi toinen pappi Melkisedekin järjestyksen mukaan eikä tullut nimitetyksi Aaronin järjestyksen mukaan?” (Aaronilla oli kymmenyssäädös, ei Melkisedekillä).

”Sillä pappeuden muuttuessa, tapahtuu välttämättä myös lain muutos.” Hebr.7:11-12.

”Katoamattoman elämän voimasta” tuli Jeesus ja oli Melkisedekin kaltainen, toi leipää ja viiniä.

Jeesus toi ja tarjosi leipää eli elämän leipää (sanaansa) ja viiniä eli taivaaseen ulottuvaa armoaan.

Hebr.7:18-19 ”Täten kyllä entinen säädös kumotaan, koska se oli voimaton ja hyödytön – sillä laki ei tehnyt mitään täydelliseksi – mutta sijaan tulee parempi toivo, jonka kautta me lähestymme Jumalaa. …niin on myös se liitto parempi, jonka takaajaksi Jeesus on tullut, (jae 22).

Hebr.8:1- ”Mutta pääkohta siinä, mistä me puhumme, on tämä: meillä on sellainen ylimmäinen pappi … siinä oikeassa majassa, jonka on rakentanut Herra eikä ihminen…hän on myös paremman liiton välimies …Sillä jos ensimmäinen liitto olisi ollut moitteeton, ei olisi etsitty sijaa toiselle. Sillä moittien heitä hän sanoo: ’Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton, … Sillä he eivät pysyneet minun liitossani, … tämä on se liitto, jonka (huom.) minä teen Israelin heimon kanssa … Minä panen lakini heidän mieleensä, ja kirjoitan ne heidän sydämiinsä, ja niin minä olen heidän Jumalansa ja he ovat minun kansani. Ja silloin ei enää kukaan opeta kansalaistaan eikä veli veljeään sanoen: ’tunne Herra’; sillä he kaikki pienimmästä suurimpaan tuntevat minut. Sillä minä annan anteeksi heidän vääryytensä enkä enää muista heidän syntejänsä.”

Jeesus siis nousi taivaalliseen majaan ”tehdäkseen pappispalvelusta kaikkeinpyhimmässä, siinä oikeassa majassa”(2.jae) ja teki uuden liiton, jossa Pyhä Henki kirjoittaa sydämeemme Jeesuksen rakkauden, joka on hänen lakinsa, muistuttaa meitä kaikesta ja antaa sellaisen mielen, ettemme syntiä tekisi. Silloin myös tunnemme Herran, eikä siitä tarvitse kenenkään opettaa. Tämä tapahtuu Jeesuksen 1000-vuotisen kuninkuuskauden aikana.

13 jae. ”Sanoessaan ’uuden’ hän julistaa ensimmäisen liiton vanhentuneeksi; mutta se mikä vanhenee ja käy iälliseksi, on lähellä häviämistään.” – Apostolien aikana vielä maallinen temppelitoiminta teki tarpeettomaksi käynyttä työtään, mutta oli lähellä häviämistään, kuten Hebrealaiskirjeen kirjoittaja sanoi.

Se hävitettiin v. 70 jKr.

Hebr.9:8,9-10, 14 ”niin kauan kuin etumainen maja vielä seisoo. Tämä on nykyistä aikaa tarkoittava vertauskuva, ja sen mukaisesti uhrataan lahjoja ja

uhreja, jotka eivät kykene tekemään täydelliseksi omassatunnossaan sitä, joka jumalanpalvelusta toimittaa, vaan jotka, niin kuin ruoat ja juomat ja erilaiset

pesotkin, ovat ainoastaan lihan sääntöjä, jotka ovat voimassa uuden järjestyksen aikaan asti.”

”Kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, … puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa!”

”Valvokaamme toinen toistamme rohkaisuksi toisillemme rakkauteen ja hyviin tekoihin.”

Kuitenkin on niitä hengellisiä johtajia, joista sanotaan: ”ahneudessaan he valheellisilla sanoilla kiskovat teistä hyötyä,” 2.Piet.2:3.

8. Vapauden laki

Jaak.1:25 ”Mutta joka katsoo täydelliseen lakiin, vapauden lakiin, ja pysyy siinä, …

hän on oleva autuas tekemisessään.”

Hebr.4:15-16 ”Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla

kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä. Käykäämme sen tähden uskalluksella armon istuimen eteen.”

Sanat rikkaille:

Jaak.5:1-5 ”Kuulkaa nyt te rikkaat: itkekää ja vaikeroikaa sitä kurjuutta, joka on teille tulossa.

Teidän rikkautenne on mädännyt ja teidän vaatteenne on koin syömät; teidän kultanne ja hopeanne on ruostunut, ja niiden ruoste on oleva todistuksena

teitä vastaan ja syövä teidän lihanne kuin tuli.

Te olette koonneet aarteita viimeisinä päivinä. Katso, työmiesten palkka, jonka te vainioittenne niittäjiltä olette pidättäneet, huutaa, ja leikkuumiesten

valitukset ovat tulleet Herran Sebaotin korviin. (Herran työmiehet.)

Laki sydämessä = Kristus Pyhässä Hengessä sydämessä ”Nöyrtykää Herran edessä, niin hän teidät korottaa. Älkää panetelko toisianne, veljet. Joka veljeään panettelee tai veljensä tuomitsee, se panettelee lakia (Jeesusta, joka on Pyhässä Hengessään veljesi sydämessä) ja tuomitsee lain; mutta jos sinä tuomitset lain, niin et ole lain noudattaja, vaan sen tuomari.

Yksi on lainsäätäjä ja tuomari, hän, joka voi pelastaa ja hukuttaa; mutta kuka olet sinä, joka tuomitset lähimmäisesi?” Jaak.4:10-12

Paavali luettelee 1.Kor. 12 luvun lopussa eri armolahjat ja sanoo, etteivät kaikki seurakunnassa suinkaan saa samoja armolahjoja, mutta voimme pyrkiä osallisiksi parhaimmista armolahjoista ja sen lisäksi hän halusi osoittaa verrattoman tien: Rakkauden, Jumalan luonteen.

1.Kor.13 luku, rakkauden luku, joka kokonaisuudessaan tulee lukea ja painaa mieleen. Kolmas jae käsittelee aihettamme: ”Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka minä antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.”

Jumalalle kelpaava antaminen tapahtuu vain rakkaudesta ja sitä ei aikaansaa pakko.

Syntiinlankeemuksessa ihminen joutui eroon Jumalan tahdonalaisuudesta. Vaikka lakia ei vielä pitkään aikaan ollut, tekivät ihmiset luonnostaan sen mikä oli oikein tai sitten väärin. Myöhemmin kun laki annettiin siitä tuli syntiselle luonnolle vieras. Se oli pakkoa, koska se ei asu luonnostaan sisällämme. Siksi Jumala näki aiheelliseksi poistaa jällen lain kirjaimet ja antaa lain Hengen Jeesuksessa sydämeemme.

Se on: Rakkaus Pyhässä Hengessä; rakkaus Jumalaan ja rakkaus lähimmäisiin.

Kuitenkaan ei ihminen rakkauden täyttämisessäkään voi tässä ajassa koskaan sanoa ’minä sen tein’, vaan senkin teki aina Jeesus Pyhässä Hengessä.

Meidän lahjamme Jumalalle ovat kaikki kerralla annetut Jeesuksen uhrissa Jumalalle. Siitä kiitollisena me Pyhän Hengen kautta ilman pakkoa, vapaaehtoisesti ja ilman, että ’vasen kätemme tietää mitä oikea tekee’ annamme Pyhän Hengen toimia silloin, kun antamisen hetki luonnostaan tulee kohdallemme ja ”iloista antajaa Jumala rakastaa”.

Omalla vanhan liiton kymmenysten ja lain täyttämisyrityksillä teemme vain pahaa mieltä itsellemme, mutta Pyhän Hengen kautta vapauden lain puitteissa toimiminen on ilo. Olkaamme rohkeat ja luottavaiset!

Kun Herramme, Kuninkaamme sanoo oikealla puolellaan oleville: ”Tulkaa minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut valmistettuna maailman perustamisesta asti”, niin Jumalan lapset eivät ymmärrä, milloin he tekivät niitä hyviä tekoja, joita hän luettelee: - te annoitte minun syödä, - te annoitte minun juoda, - te otitte minut huoneeseenne, - te vaatetitte minut, - te kävitte minua katsomassa, - te tulitte minun tyköni.

Toivottavasti kaikki olemme niitä, jotka ihmetellen kysyvät: milloin?

Onnemme, kiitollisuutemme ja ylistyksemme on silloin suuri. Kaiken teki Jeesus Kristus Herramme.

Kymmenykset nykyajassa

Koska yleinen laki on kieltänyt vapaasti kaduilla ja toreilla saarnaamisen, seurauksena on nykyinen tilanne: sanaa ei julisteta enää samalla tavalla kuin Jeesus tai Paavali antoi siitä aikoinaan esimerkin ja opetti. Olemme yhteiskunnan laille alamaiset ja siksi hengellinen työ on muuttanut toimintatapojaan.

Mikään ei meitä estä antamasta Jumalan Hengen mukaisen toiminnan tueksi niin paljon kuin sydämemme ilolla antaa. Sen tekee Pyhä Henki meissä, eikä hän pyydä meitä antamaan yli sen minkä itsekin ja omaisemme tarvitsemme. Uskomme vahvistumiseksi kaikki on mahdollista, koska Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.

Apt.11:29 ”Niin opetuslapset päättivät kukin varojensa mukaan lähettää avustusta Juudeassa asuville veljille.” He lähettivät rakkaudenlahjansa Jerusalemiin, 1.Kor.16:3.

Apostolitkaan eivät vaatineet kymmenyksiä. Niistä ei puhuta mitään. Siksi ei kymmenysjärjestelmä ole voimassa nykyaikanakaan. Ne, jotka sitä oppia saarnaavat, haluavat taloudellista hyötyä ja asettaa seurakunnan sydämille taakkoja.

Kaikki antaminen perustuu vapauteen ja on hyvä muistaa, ettemme ole orjuuteen alistetut siinäkään niin kuin emme muussakaan toiminnassa. Jos sydämemme iloitsee antamisesta tai toimimisesta lähimmäisten tai seurakunnan hyväksi, sen tekee Pyhä Henki, Kristuksen ja Jumalan Henki. ”Jos te pidätte minun käskyni, niin te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen pitänyt Isäni käskyt ja pysyn hänen rakkaudessaan. Tämän minä olen teille puhunut, että minun iloni olisi teissä ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi,” Joh.15:10-11.

7-15.9.2005 Liedossa

Kirjoittanut monin rukouksin ja Pyhän Hengen apua pyytäen

Sävy Nordgrén

Lähetä postia