Oliivipuun kevät ja yli 200 vuotta kestävä lopunaika alkaa. Jumalan sana leviää kaikkialle maapallolla.

Jeesus ennustaa juutalaisten tuhon ja karkotuksen, mutta samalla armon anteeksiannon ja lohdun,
sekä kaiken lopuksi, ennustuksen hänen paluustaan, viikunapuun saadessa anteeksi hedelmättömyyttään.

Jeesus kiroaa viikunapuun
Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, Jeesuksen tuli nälkä. Hän näki jonkin matkan päässä viikunapuun, joka oli lehdessä, ja meni katsomaan,
löytyisikö siitä jotakin. Puun luo tultuaan hän ei kuitenkaan löytänyt muuta kuin lehtiä, sillä vielä ei ollut viikunoiden aika. Silloin Jeesus sanoi puulle:
"Älköön kukaan enää ikinä syökö sinun hedelmääsi!" Hänen opetuslapsensa kuulivat tämän.

Viikunapuusta saatu opetus
Kun he varhain aamulla kulkivat viikunapuun ohi, he näkivät sen kuivettuneen juuriaan myöten. Silloin Pietari muisti, mitä oli tapahtunut, ja sanoi Jeesukselle:
"Rabbi, katso! Puu, jonka kirosit, on kuivettunut." Jeesus sanoi heille: "Uskokaa Jumalaan. Totisesti: jos joku sanoo tälle vuorelle: 'Nouse paikaltasi ja paiskaudu
mereen!', se myös tapahtuu, jos hän ei sydämessään epäile vaan uskoo, että niin käy kuin hän sanoo. Niinpä minä sanon teille: Mitä ikinä te rukouksessa pyydätte,
uskokaa, että olette sen jo saaneet, ja se on teidän. Ja kun seisotte rukoilemassa, antakaa anteeksi kaikki mitä teillä on jotakuta vastaan. Silloin myös teidän Isänne,
joka on taivaissa, antaa teille rikkomuksenne anteeksi. Jos te ette anna anteeksi, ei teidän taivaallinen Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.

Jeesuksen opetukset olivat aina monijakoisia, opetuksessa oli aina konkretian lisäksi yksi tai jopa kaksikin vertausta muuhun.
Tässä viikunapuussa on vielä lisää opetusta, katsokaas:

Jerusalem ja sen temppeli. Kun on kyseessä Jerusalemin ja sen temppelin tuho vuosina 606 eKr. ja 70 jKr., on niistä molemmista jo vuosikausia aiemmin ennustettu
- tämä todettiin jo aiemmassa kappaleessa. Siten, kun tutkimme varsinkin vuonna 70 jKr. tapahtunutta tuhoa, niin löytyy Raamatusta esim. Danielin ennustus, joka on
lausuttu, ei vain vuosikymmeniä, vaan jo 600 vuotta aiemmin. Siinä puhutaan ensinnäkin siitä, miten Jerusalem rakennetaan - näin tapahtui Baabelin vankeuden jälkeen
- mutta myös siitä, miten kaupunki ja sen temppeli uudelleen tuhotaan hyökkäävän ruhtinaan toimesta. Samoin Jeesus on puhunut aivan samasta asiasta, eli Jerusalemin
ja sen temppelin tuhosta, jotka hän kohdisti juuri senaikaiselle sukupolvelle (Matt 23:36: Totisesti minä sanon teille: tämä kaikki on tuleva tämän sukupolven päälle.)
Nämä sanat kävivätkin todella toteen, kun Tiitus, josta tuli myöhemmin Rooman keisari, joukkoineen marssi Jerusalemiin, piiritti kaupunkia ja pakotti sen antautumaan
nälkäkuoleman uhalla. Seurauksena kaikesta oli lopulta kaupungin polttaminen, Herodeksen rakennuttaman kauniin temppelin hävittäminen ja että piirityksessä sai
surmansa arviolta 1 100 000 henkilöä ja lähes 100 000 joutui vangiksi. Se on edelleenkin yksi historian suurimmista joukkotuhoista.

Danielin ja Jeesuksen lausumia ennustuksia Jerusalemin ja sen temppelin tuhosta - ennustuksia, jotka kävivät toteen vuoden 70 aikana: - (Dan 9:,25,26) Ja tiedä ja käsitä:
siitä ajasta, jolloin tuli se sana, että Jerusalem on jälleen rakennettava, voideltuun, ruhtinaaseen, asti, on kuluva seitsemän vuosiviikkoa; ja kuusikymmentäkaksi vuosi
viikkoa, niin se jälleen rakennetaan toreinensa ja vallihautoinensa, mutta keskellä ahtaita aikoja. 26. Ja kuudenkymmenen kahden vuosiviikon mentyä tuhotaan voideltu,
eikä häneltä jää ketään. Ja kaupungin ja pyhäkön hävittää hyökkäävän ruhtinaan väki, mutta hän itse saa loppunsa tulvassa. Ja loppuun asti on oleva sota: hävitys
on säädetty. - (Matt 23:37,38) Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan tahtonut
koota sinun lapsesi, niinkuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet. 38. Katso, 'teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi.' - (Luuk 19:41-44) Ja kun
hän tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, itki hän sitä 42. ja sanoi: "Jospa tietäisit sinäkin tänä päivänä, mikä rauhaasi sopii! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi salattu.
43. Sillä sinulle tulevat ne päivät, jolloin sinun vihollisesi sinut vallilla saartavat ja piirittävät sinut ja ahdistavat sinua joka puolelta; 44. ja he kukistavat sinut maan
tasalle ja surmaavat lapsesi, jotka sinussa ovat, eivätkä jätä sinuun kiveä kiven päälle, sentähden ettet etsikkoaikaasi tuntenut." - (Luuk 21:5,6,20) Ja kun muutamat
puhuivat pyhäköstä, kuinka se oli kauniilla kivillä ja temppelilahjoilla kaunistettu, sanoi hän: 6. "Päivät tulevat, jolloin tästä, mitä katselette, ei ole jäävä kiveä kiven
päälle, maahan jaottamatta." 20. Mutta kun te näette Jerusalemin sotajoukkojen ympäröimänä, silloin tietäkää, että sen hävitys on lähellä.

Saadaksemme käsityksen vielä siitä, miten vuoden 70 tuho todella tapahtui, voimme lukea siitä myös Josefuksen kirjoittamien muistiinpanojen kautta. Sillä hän oli
juutalainen historioitsija, joka todella eli toisen temppelin ja Jerusalemin tuhon aikoihin, ja joka kirjoitti kaiken ylös. Hänen roolinsa miehityksen aikana oli myös sillä
tavalla merkittävä, että hän kehotti maanmiehiään antautumaan, ettei vain temppeli tuhoutuisi. Hän jopa meni kapinallisten johtajan, Johanneksen, luokse kehottaen tätä
tekemään näin, mutta Johannes ei kuunnellut Josefuksen neuvoa: "Mutta kuitenkin, Johannes, ei ole missään tilanteessa kunniatonta katua ja korjata erehdyksensä,
vaikkapa vasta viime hetkellä. Kuningas Joojakin, juutalaisten hallitsija, toimi esikuvallisesti. Ota esimerkkiä hänestä, jos sinulla on mielessäsi kaupungin pelastaminen.
Kuningas Joojakin, jota vastaan Babylonian kuningas kävi sotaa, lähti omasta aloitteestaan ja antautui vapaaehtoisesti perheensä kanssa, ettei pyhäkköä jouduttaisi
hylkäämään vihollisen käsiin, ja ettei hän joutuisi näkemään Jumalan huonetta tuleen sytytettynä." Lopulta seurauksena oli se, mikä oli, eli että temppeli poltettiin
vastoin Tiituksen, tulevan keisarin tahtoa, ja että kaupunki koki hävityksen niin, ettei sitä enää voinut tunnistaa entisekseen. Josefus kirjoittikin kaupungin tuhosta ja
miten radikaalisti se oli muuttunut sen seurauksena: "Ei kukaan vieras, joka oli nähnyt vanhan Juudean ja sen pääkaupungin ihastuttavan kauniit esikaupungit ja joka
näki tämän hävityksen, olisi voinut pidättää kyyneleitään eikä voinut olla valittamatta kauhistuttavaa muutosta. Sillä sota oli muuttanut kaiken kauniin autioksi. Eikä
kukaan, joka tunsi nämä paikat aikaisemmalta ajalta, olisi tuntenut ylipäänsä niitä enää." Maa autioksi. Kun hajaannus tapahtui, piti maan tulla autioksi ja saada hyvitys
sapateistaan. Sen piti tapahtua kansan tottelemattomuuden ja syntivelan takia, kuten jo aiemmin todettiin. Samaan maata ja kaupunkia koskevaan autioitumiseen ja
raunioitumiseen viittaavat osuvasti seuraavat Mooseksen kirjassa olevat jakeet. Merkittävää niissä on, että ne on lausuttu jo n. 3500 vuotta sitten, josta oli vielä pitkä
ajanjakso esim. Nebukadnessarin kautta sekä myöhemmin Roomalaisten kautta tulleeseen hävitykseen:

PALUU
Kun Raamatussa on profetioita juutalaisen kansan hajaannuksesta muiden kansojen joukkoon, kuten edellä todettiin, on Raamatussa myös sanankohtia, jotka puhuvat
heidän paluustaan luvattuun maahan. Näitä profetioita on varsin paljon, ja pitkän aikaa epäiltiin juuri näiden Raamatun kohtien luotettavuutta, koska niiden toteutuminen
näytti niin mahdottomalta. Ei saatettu uskoa tai ymmärtää, että profetiat voisivat kerran täyttyä, koska niiden toteutumiselle ei näyttänyt olevan pienintäkään
mahdollisuutta. On kuitenkin merkillepantavaa, että aina on ollut niitä, jotka ovat uskoneet juutalaisen kansan paluuseen ja maan uudelleensyntymiseen. 1800-luvulla
profetioiden tutkijoita ja profeetalliseen sanaan luottavia olivat mm. John Gumming ja James Grant. Kumpikaan heistä ei epäillyt Raamatun profetioiden luotettavuutta,
vaan uskoivat kaiken tapahtuvan kirjoitusten mukaan, eivätkä heidän odotuksensa menneetkään harhaan. Niinpä John Gumming kirjoitti kirjassaan v. 1864, miten
juutalaisten paluuta koskevat profetiat olivat aivan yhtä selviä kuin heidän hajottamistaan koskevat, mutta että ne eivät vielä silloin olleet täyttyneet. Hän kuitenkin
uskoi, että kansa tulisi vielä kokoontumaan yhteen ja heräisi uuteen eloon: "Miten on mahdollista, että vaikka heidät on hajotettu kaikkiin mahdollisiin maihin, he ovat
säilyneet erillisenä kansana? Ennustukset heidän yhtymisestään ovat aivan yhtä selviä kuin heidän hajottamistaan koskevat profetiat; ne eivät vain ole vielä täyttyneet.
Israelin kansan piti joutua kokonaisuudessa hävitetyksi ja hajotetuksi, mutta se tulee vielä kokoontumaan yhteen ja heräämään uuteen eloon. Merkillisen kansan
dramaattisen historian loppunäytös on vielä näyttelemättä. Juutalaisten kansallinen elpyminen on ennustettu, mutta vielä tapahtumatta. Kuka ojentaa kätensä
vaihtaakseen kulissit ja kutsuakseen näyttelijät esiin?" Samoin James Grant ennakoi saman asian tapahtumisen kirjoituksessaan v. 1866, vaikka uskoikin siihen kuluvan
vielä pitkän aikaa. Nyt, eli nykypäivänä, voidaan sanoa, että tämä ajanjakso on täyttynyt ja on osaltaan todistamassa, miten nykyinen maailmankausi alkaa olla
loppuvaiheessaan: "Kristuksen henkilökohtainen paluu maan päälle ja tuhatvuotisen valtakunnan perustaminen ei voi tapahtua, ennen kuin juutalaiset ovat jälleen omassa
maassaan ja Kristuksen ja juutalaisten viholliset kaikkialta maailmasta liittoutuneet yhteen ja lähteneet valloittamaan Jerusalemia. . . juutalaisten paluu Pyhään Maahan ja
kaikkien näiden mahtavien armeijoiden kokoaminen vienee vielä melkoisen ajan." Kaikista maista. Kun lähdetään tutkimaan juutalaisen kansan paluuta luvattuun
maahan, on ensinnä hyvä huomata ne Raamatun kohdat, jotka puhuvat heidän paluustaan ympäri maailmaa. Sillä kun he alunperin joutuivat kaikkien maailman kansojen
keskuuteen (5 Moos 28:64: Ja Herra hajottaa sinut kaikkien kansojen sekaan maan äärestä toiseen, Luuk 21:24: ja he kaatuvat miekan terään, heidät viedään vangeiksi
kaikkien kansojen sekaan), viittaavat vastaavasti monet Raamatun kohdat siihen, miten he palaavat pohjoisesta (suuri osa juutalaisista on muuttanut varsinkin Venäjältä,
Puolasta ja Saksasta), etelästä, auringon nousun ja laskun maasta (idästä ja lännestä), että myös maan neljästä äärestä ja merensaarilta. Nämä jakeet eivät siis millään
tavalla voi liittyä paluuseen esim. Baabelista (v. 536 eKr.), koska se oli vain yksi maa ja yksi alue. Sensijaan ne soveltuvat hyvin juuri siihen paluuseen, joka on tapahtunut
viimeisten vuosikymmenten aikana, ja jota olemme saaneet olla todistamassa, ja jolloin on palattu aina "maan neljästä äärestä" asti:

Kaikki tämä tapahtui. Itsenäistyminen 1948 ja samana vuonna Nooan arkki ilmestyi maanjäristyksen seurauksena. MIKSI? Todisteena kaikista ennustuksesta hölmöjä
ihmisiä varten, jotka ei usko vaikka silmien alle todisteet tuotaisiin. Nyt vielä lopuksi, aivan kuten ennustus kertoo, viikunapuu tuottaa hedelmää ja elonkorjuu aika
on tullut. Raamatun toteutumattomat ennustukset ovat hyvin vähissä ja nekin toteutuvat Jumalan ja ihmisten vihan aikana, juuri ennen Jeesuksen näkyvää paluuta.